Potkuista seurasi iso lasku: esimerkiksi tessin minimipalkkaa parempi palkka ei ole peruste jättää yleiskorotukset ja palvelusvuosilisät maksamatta.
Elintarviketyöntekijä sai potkut viime vuonna pian sen jälkeen, kun hän oli kysellyt työnantajaltaan puuttuneiden yleiskorotusten ja ikälisien perään. Yli viisi vuotta pienessä elintarvikealan yrityksessä työskennellyt liiton jäsen irtisanottiin tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Työnantajan mukaan yrityksellä meni taloudellisesti heikosti ja eikä tilauskanta ollut niin suuri kuin aiemmin.
Irtisanottu työntekijä otti yhteyttä liittoon ja kertoi epäilevänsä irtisanomisperusteen laillisuutta ja sitä, oliko hänelle maksettu palkat oikein. Asiaa työntekijän kanssa kävi läpi SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa, joka haastatteli työntekijää ja tarkasti hänen palkkalaskelmansa.
Ilmeni, että työntekijälle oli maksettu työsuhteen alussa työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa parempaa palkkaa. Työnantaja oli kuitenkin jättänyt maksamatta palvelusvuosilisät, jotka olisi kuulunut maksaa työntekijälle ensimmäisen työvuoden tultua täyteen. Lisäksi vuosilomapalkka ja lomaraha oli maksettu yhtenä vuotena väärin, mistä aiheutui jäsenelle liki 2000 euron palkanmenetys. Lopputilissäkin hänen lomakorvauksensa oli laskettu pieleen.
Työntekijä ei ollut saanut työehtosopimuksen mukaisia työajan lyhennysvapaita, mistä muodostui työntekijälle korvattavaa yli 100 tuntia tehtyä kokonaista työvuotta kohden.
Työnantajan olisi kuulunut myös hankkia ja huoltaa työssä tarvittavat työvaatteet tai korvata työntekijälle työpukuetu 15 euroa kuukaudessa. Työvaatteita ei tarjottu eikä huollettu, vaan työntekijä oli käyttänyt töissä omia vaatteitaan.
Hieman ennen työntekijän irtisanomista työnantaja oli palkannut uuden työntekijän ja lisännyt irtisanomisen jälkeen selvästi osa-aikaisten työntekijöiden työtunteja.
Takaisinottovelvollisuutta ei noudatettu
Erkki Rantamaa selvitti irtisanotun kanssa, mitä työtä ennen hänen irtisanomistaan palkattu uusi työntekijä teki sekä mitä työtä tekivät ne osa-aikaiset, joiden työtunteja oli lisätty irtisanotun irtisanomisajan jälkeen. Entisten työkavereiden mukaan he tekivät pääosin täysin samoja töitä kuin mitä irtisanottu jäsenkin oli tehnyt.
Elintarvikealan työntekijöiden uusien työehtosopimusten mukaisesti työnantajan on tarjottava irtisanomalleen, TE-toimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen työtä, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä on tehnyt. Jos työntekijän työsuhde on jatkunut keskeytyksettä vähintään 12 vuotta, on takaisinottoaika kuusi kuukautta.
Ennen 13.2.2023 irtisanotuissa työsuhteissa takaisinottovelvollisuuden pituus on yhdeksän kuukautta.
Takaisinottoaikana yritys palkkasi vielä yhden uuden työntekijän. Todistajien mukaan hänkin teki sellaista työtä, mitä irtisanottu olisi voinut tehdä tai johon hänet olisi voinut kouluttaa. Näin ollen työnantajalle syntyi korvausvelvollisuus työntekijälle sekä laittomasta irtisanomisesta että takaisinottovelvoitteen noudattamatta jättämisestä. Myös tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehdyn irtisanomisen perusteet vesittyivät, sillä yrityksellä oli sekä tarve että varaa palkata uusi työntekijä.
Neuvottelut johtivat sopuun
Neuvotteluissa työnantaja ilmoitti, että kokemuslisiä tai yleiskorotuksia ei tarvinnut maksaa, koska ne ”sisältyivät korkeampaan kokonaispalkkaan”. Molemmat korotukset tulee kuitenkin maksaa aina peruspalkan päälle sen suuruudesta riippumatta. Puuttuneiden korotusten vuoksi työntekijän palkka oli työsuhteen loppuvaiheessa jäänyt myös selvästi työehtosopimuksen minimipalkkaa alemmaksi.
Rantamaa vaati työnantajalta hyvitystä jäsenelle myös muista hänen saatavistaan. Työntekijä oli useita kuukausia työttömänä irtisanomisen jälkeen, joten irtisanomisesta aiheutui hänelle taloudellisia tappioita.
Kumpikaan osapuoli ei halunnut lähteä riitelemään asiasta oikeudessa, joten sopu syntyi neuvottelemalla. Työntekijä sai usean tuhannen euron palkkasaatavansa ja korvauksen työsuhteen laittomasta päättämisestä ja takaisinottovelvoitteen huomiotta jättämisestä tililleen muutama kuukausi sen jälkeen, kun hän oli ottanut yhteyttä liittoon.
– Aina kannattaa olla yhteydessä oman työpaikan luottamusmieheen tai sellaisen puuttuessa liiton aluesihteeriin, jos epäilee irtisanomisensa tai palkkansa oikeellisuutta, Erkki Rantamaa muistuttaa.
Teksti: Kati Oksman, kuva: Maria Björklund
Selvitetty tapaus kertoo elintarvikealan työpaikkojen ongelmatilanteista, joita liitto on auttanut ratkaisemaan. Tämä selvitetty tapaus on julkaistu ensimmäisen kerran 28.4.2023 Elintakeessa 3/2023.