Työnantajalla pitää olla peruste työsuhteen purkamiselle koeajallakin. Koeaikapurkua ei saa tehdä syrjivällä tai epäasiallisella perusteella.
Keväällä 2020 pienessä eteläsuomalaisessa liha-alan yrityksessä työskennellyt SEL:n jäsen sai yllättäen työnantajaltaan karun ilmoituksen: Hänen työsuhteensa puretaan koeajalla, kolme kuukautta työsuhteen alkamisen jälkeen.
Työsuhteen koeajan pituudeksi oli sovittu neljä kuukautta.
Työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon ilmoittautuessaan häneltä tiedusteltiin syytä koeaikapurkuun. Työntekijä ei osannut kertoa syytä. TE-toimistosta neuvottiin häntä olemaan yhteydessä omaan ammattiliittoon, joka voisi tehdä lausunnon, jolla voisi yrittää välttää työttömyysturvan karenssin.
Työntekijä soitti liittoon, ja puheluun vastannut SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksonen kävi läpi työntekijän tilanteen tämän kanssa. Laaksostakin kiinnosti koeaikapurun syy, joten hän kysyi työntekijän työskentely- sekä työyhteisötaidoista. Jäsen kertoi saaneensa kiitosta esihenkilöltään työtaidoistaan ja tulleensa työkavereiden kanssa niin hyvin juttuun, että osasta tuli jopa henkilökohtaisia ystäviä.
Laaksonen päätteli, että jäsenen kertoman perusteella työsuhteen päättämisen syy oli muu kuin työntekoon liittyvä.
– Kyselin häneltä lisää hänen työhönsä vaikuttavista muista asioista, ja selvisi että työntekijä oli kahden pienen lapsen yksinhuoltaja ja hänellä oli ollut lyhyen työsuhteen aikana runsaasti poissaoloja lasten sairasteluiden takia, Laaksonen kertoo.
Työnantaja oli kysellyt työntekijältä muutamaan otteeseen, voisiko tämä saada jonkun muun hoitamaan sairaita lapsia, ettei työntekijän tarvitsisi olla pois töistä. Työnantajan tiedustelut olivat olleet sävyltään painostavia.
Kai Laaksonen toimitti TE-toimistoon lausunnon, ettei koeaikapurku johtunut työntekijästä ja että se on riidanalainen, joten työttömyysturvan karenssia ei tulisi määrätä työntekijälle.
Laaksonen soitti myös työnantajalle, joka kertoi koeaikapurun syyksi sen, ettei työntekijä ollut osaava eikä tullut toimeen muiden työntekijöiden kanssa ja siksi hänen työsuhteensa oli purettu.
Työnantaja pysyi kannassaan, vaikka Laaksonen kertoi epäilevänsä asiaa ja kertoi epäilevänsä todelliseksi syyksi runsaita poissaoloja. Laaksonen kertoi selvittävänsä asiaa lisää ja ottavansa työnantajaan uudelleen yhteyttä.
Oikeuteen meno pelästytti
Kai Laaksonen sopi jäsenen kanssa, että hän voi soittaa tämän työkavereille ja selvittää heidän näkemyksensä työnantajan väitteisiin. Keskustelut vahvistivat, että työnantaja oli puhunut palturia. Työkaverit olivat valmiita todistamaan potkut saaneen työkaverinsa puolesta tarvittaessa jopa oikeudessa asti.
Laaksonen kertoi työnantajalle, että laittomasta koeaikapurusta voidaan mennä oikeuteen näiden todistajien kanssa, mikäli työnantaja ei suostu ottamaan työntekijää takaisin töihin.
Juristinsa kanssa juteltuaan työnantaja soitti Laaksoselle ja sanoi ottavansa työntekijän takaisin töihin. Laaksonen ilmoitti, että työnantajan pitää maksaa työntekijälle palkka niiltä kolmelta päivältä, jotka hän oli ollut työttömänä. Näin toimittiin ja jäsen sai työpaikkansa takaisin.
Koeaikapurut yleistyneet
Koeajasta pitää sopia aina työntekijän ja työnantajan kesken erikseen, ja kirjata koeaika työsopimukseen. Mikäli koeajasta ei ole sovittu, työntekijän työsuhdetta ei voi purkaa siihen vedoten. Koeaika voi olla pituudeltaan enintään kuusi kuukautta toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta, muttei enempää kuin kuusi kuukautta.
Kai Laaksosen mukaan koeaikapurut ovat yleistyneet.
– Joudumme neuvottelemaan koeaikapuruista työnantajien kanssa yhä useammin, koska niiden taustalla on valitettavan usein syrjiviä tai epäasiallisia perusteita, kuten tässäkin tapauksessa.
– Aina, kun työsuhde päätetään koeaikana ja työntekijän omasta mielestä sille ei löydy perusteita, on erittäin tärkeää ottaa yhteyttä liitoon välittömästi, jotta voimme varmistaa, ettei työntekijää ole kohdeltu laittomasti eikä hän menetä työttömyysturvaansa karenssin takia, Laaksonen muistuttaa.
Teksti: Kati Oksman, kuva: Maria Björklund
Selvitetty tapaus kertoo elintarvikealan työpaikkojen ongelmatilanteista, joita liitto on auttanut ratkaisemaan. Tämä selvitetty tapaus on julkaistu ensimmäisen kerran 24.3.2023 Elintakeessa 2/2023.