Työnantaja ei maksanut työntekijälle palkkaa niiltä sairauspäiviltä, joilta työnantaja ei saanut Kelalta rahaa.
Pienen leipomon työntekijä soitti syksyllä 2020 SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksoselle kysyäkseen sairausajan palkanmaksusta. Työntekijä kertoi sairastaneensa selkäänsä noin kolme viikkoa ja palkkalaskelman saatuaan huomanneensa siitä puuttuneen kahdeksan sairauspäivän palkka.
Aikaisemmin yrityksessä oli maksettu palkka normaalisti sairauslomien ajalta. Tämän työntekijä tiesi, koska oli ollut pitkällä sairauslomalla aiemminkin.
Työntekijä kysyi työnantajalta, oliko laki tai työehtosopimus muuttunut, mikä olisi selittänyt muutoksen sairausajan palkanmaksussa. Työnantaja vastasi, että sairausajan palkkaa aletaan Kelan ohjeistuksen mukaan maksamaan vasta omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika muodostuu sairastumispäivästä ja yhdeksästä seuraavasta sairauspäivästä. Omavastuuajan jälkeen työnantaja voi hakea Kelalta sairauspäivärahaa, mikä sai työnantajan tulkitsemaan, että työntekijälle pitää maksaa sairausajan palkkaa vasta omavastuuajan jälkeen.
Työntekijä uskoi työnantajan vastauksen, mutta kertoi kuitenkin asiasta ystävilleen, jotka eivät olleet kuulleetkaan tällaisesta käytännöstä. Ystävät tiesivät työntekijän kuuluvan ammattiliittoon ja neuvoivat häntä varmistamaan liitosta, oliko työnantajan tulkinta oikein. Neuvon perusteella työntekijä soitti liittoon.
Liitto oikaisi väärän käsityksen
SEL:n sosiaalisihteeriltä työntekijä sai tietää, ettei työnantajan Kelan omavastuuaika vaikuta työntekijän oikeuteen saada sairausajan palkkaa. Omavastuuaika tulee laista ja se koskee työnantajaa sekä niitä työntekijöitä, jotka eivät ole työehtosopimuksen piirissä. Elintarvikealalla kaikki työntekijät ovat yleissitovien työehtosopimusten piirissä. Elintarvikealan tesseissä on sovittu, että työnantaja maksaa sairausajalta työntekijälle palkkaa, jos työsuhde on kestänyt yli kuukauden. Palkallisen sairausloman pituus riippuu työsuhteen kestosta.
– Työntekijä kertoi, ettei työpaikalla ollut työehtosopimusta saatavilla, joten pyysin häntä katsomaan liiton nettisivuilta tessin sairausajan palkkaa koskevan kohdan ja ilmoittamaan sen työnantajalle, Laaksonen sanoo.
Koska työnantajalla oli tapana joskus käyttäytyä työntekijöitä kohtaan uhkaavasti ja huutaa erimielisyystilanteissa, työntekijä koki asian viemisen eteenpäin pelottavaksi. Hän pyysikin Laaksosta olemaan suoraan työnantajaan yhteydessä ja kertomaan, millä tavalla sairausajan palkka tulee maksaa.
Työnantaja ei tuntenut tessiä
Puhelussaan työnantajan kanssa Laaksonen kertoi yleissitovan työehtosopimuksen velvoittavan työnantajan maksamaan palkan sairausajalta työntekijälle ilman omavastuuta. Laaksonen kävi läpi myös muita työehtosopimuksen määräyksiä sairausajan palkan maksamisesta.
– Työnantaja oli ihmeissään siitä, että vaikka työnantaja ei saa hakea Kelalta sairauspäivärahaa työntekijän ensimmäisiltä sairauspäiviltä, niin työnantajan pitää kuitenkin maksaa palkka näistäkin päivistä, Laaksonen kertoo.
Asia käytiin läpi työnantajan kanssa yksityiskohtaisesti ja Laaksonen lähetti hänelle leipomoalan työntekijöiden työehtosopimuksesta sairausajan palkkaa koskevan kohdan sähköpostilla. Laaksonen tähdensi työnantajalle, että yleissitovaa työehtosopimusta on noudatettava jokaisella työpaikalla ja lain kirjaukset ovat suhteessa siihen toissijaisia, eivätkä heikennä työntekijän oikeutta saada palkkaa sairautensa ajalta.
Keskustelun lopuksi työnantaja lupasi korjata asian ja maksaa työntekijälle puuttuvat sairausajan palkat sekä noudattaa jatkossa työehtosopimuksen määräyksiä sairausajan palkan maksusta. Työnantaja toimi sovitulla tavalla ja asia saatiin näin ratkaistua neuvottelemalla.
– Voi olla, että joissain pienissä työpaikoissa työnantajat eivät aidosti ole perillä työehtosopimuksen määräyksistä. Silloin he usein etsivät tietoa vain viranomaisohjeista ja lainsäädännöstä, jolloin työehtosopimuksen määräykset voivat jäädä noudattamatta, Laaksonen sanoo.
Jotkut yrittäjät voivat Laaksosen kokemuksen mukaan myös levittää tarkoitushakuisesti väärää tietoa, koska vastustavat työehtosopimusjärjestelmää. Siksi on tärkeää, että liiton jäsenet ovat tarkkoina palkoissa ja muissa työsuhteen ehdoissa ja epäselvissä tilanteissa ottavat heti ongelmien ilmettyä yhteyttä liittoon.
– Näin työntekijät saavat ne palkat ja muut oikeudet, jotka heille työehtosopimuksen ja lainsäädännön kautta kuuluvat, Laaksonen toteaa.
Sairausajan palkanmaksu
Työnantaja maksaa työntekijälle, joka on työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan sairauden, tapaturman tai tartuntatautilain perusteella määrätyn karanteenin vuoksi estynyt tekemästä työtään sairausajan palkkana täyden palkan kalenteriajanjakson työpäiviltä seuraavasti:
| Työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti: | Kalenteriajanjakso: |
| vähintään 1 kuukauden, mutta alle 3 vuotta | 28 päivää |
| vähintään 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta | 35 päivää |
| vähintään 5 vuotta mutta alle 10 vuotta | 42 päivää |
| vähintään 10 vuotta tai pidempään | 56 päivää |
Jos kyseessä on työtapaturma, sairausajan palkka maksetaan myös alle kuukauden kestäneessä työsuhteessa. Jos työnantaja käyttää kausiluontoisissa töissä samoja työntekijöitä, sairausajan palkkaa aletaan maksaa jo viikon kestäneen työsuhteen jälkeen. Teollisuuden eli elintarvikealojen työehtosopimuksessa on alle neljä kuukautta kestäneissä työsuhteissa sairausajan palkassa yhden päivän karenssi eli päivän palkaton omavastuuaika. Muissa SEL:n työehtosopimuksissa karenssia ei ole.
Teksti: Eetu Kinnunen, kuva: Maria Björklund
Selvitetty tapaus kertoo elintarvikealan työpaikkojen ongelmatilanteista, joita liitto on auttanut ratkaisemaan. Tämä selvitetty tapaus on julkaistu ensimmäisen kerran 25.3.2022 Elintakeessa 2/2022.