Työnantaja palkkasi työntekijöitä vaihtelevan työajan työsopimuksella, vaikka työvoiman tarve oli pysyvää.
Elintarvikealan yrityksen pääluottamusmies otti keväällä 2021 yhteyttä SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksoseen. Hän kertoi työnantajan ottavan työntekijöitä töihin vaihtelevan työajan työsopimuksella eli nollatuntisopimuksella. Se on työsopimus, jossa viikkotyötunnit voivat vaihdella 0–40 tunnin välillä.
– Kysyin työnantajan perusteita työntekijöiden palkkaamiseen nollasopimuksella, koska työehtosopimus lähtee siitä, että työsuhteiden tulisi olla kokoaikaisia ja vakituisia, Laaksonen kertoo.
Pääluottamusmies kertoi työpaikalla olleen paljon poissaoloja ja muun muassa tästä johtuen henkilöstövajetta. Lisäksi uudet tuotteet ja tilaukset uusilta asiakkailta olivat lisänneet työvoiman tarvetta. Työnantaja esitti pääluottamusmiehelle, että vakituista ja kokoaikaista työvoimaa ei kuitenkaan voida palkata, koska työn jatkuvuudesta ei ole takeita.
Puolen vuoden seurantajakso
Laaksonen kertoi pääluottamusmiehelle vaihtelevaa työaikaa koskevasta lain kohdasta, missä selvitetään työntekijän vakiintunut työaika: puolen vuoden seurantajakson ajalta tarkastellaan työntekijän todellisten työtuntien päivä- ja viikkokohtainen toteuma.
Pääluottamusmies ilmoitti työajan seurannasta työpaikan osa-aikaisille työntekijöille ja kehotti heitä myös itse merkkaamaan tarkasti ylös omat työtuntinsa. Pääluottamusmies otti uudelleen yhteyttä Laaksoseen, kun puolen vuoden seurantajakso oli täyttynyt.
– Sain työntekijöiden toteutuneet työajat, joista näki työntekijöiden tehneen säännöllisesti noin 30–40-tuntisia työviikkoja. Kerroin pääluottamusmiehelle, että lain mukaan tällaisessa tilanteessa työntekijöiden nollatuntisopimukset tulee muuttaa toteutuneiden työtuntien mukaisiksi työsopimuksiksi, Laaksonen summaa.
Pääluottamusmies neuvotteli asiasta työnantajan kanssa. Työnantaja ilmoitti, ettei muuta työsopimuksia, vaan pitää ne entisellään. Pääluottamusmies oli uudestaan yhteydessä Laaksoseen, minkä jälkeen sovittiin, että asiasta tehdään työehtosopimuksen mukainen erimielisyysmuistio.
Sopimalla ratkaisuun
Ennen neuvotteluja selvitettiin työntekijöiden toiveet. Työntekijöiden tahtotilana oli kokoaikainen ja vakituinen työsopimus. Tämän pohjalta neuvottelut käytiin uudelleen. Työnantaja esitti edelleen, että työn jatkuvuudesta ei ollut takeita, ja siksi työnantaja ei halunnut tehdä osa-aikaisille työntekijöille kokoaikaisia työsopimuksia.
Neuvotteluissa työnantajalle painotettiin, että sama tilanne koskee nykypäivänä käytännössä lähes kaikkia yrityksiä, eikä sillä perusteella työntekijöille voida tehdä ainoastaan vaihtelevan työajan sopimuksia, etenkin kun puolen vuoden tarkastelujakso selvästi osoitti yrityksessä olevan tarve vakituisille ja kokoaikaisille työntekijöille.
– Vaadimme työnantajaa määrittelemään keskimääräisen työajan ja tarjoamaan näille työntekijöille jatkossa vähintään sen verran töitä, Laaksonen kuvaa.
Syksyllä 2021 työnantaja suostui lopulta työntekijöiden vaatimukseen. Työntekijöiden toteutuneista työtunneista katsottiin keskimääräinen toteuma, jonka pohjalta määriteltiin pysyvä työaika. Asia saatiin ratkaistua neuvottelemalla ja työntekijöiden työsopimukset korjattua.
Laaksosen mukaan elintarvikealan työpaikoilla on jonkun verran käytössä 0–40 viikkotyötunnin työsopimuksia, jotka ovat perusteettomia. Nollatuntisopimuksia ei tarvita, sillä jos työvoiman tarve vähenee, on työnantajalla käytössä yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut, jotka on laissa tarkoitettu tilanteisiin, joissa työn määrä vähenee merkittävästi.
– Osa-aikaiset työsopimukset ovat työntekijöille pääsääntöisesti huonoja sopimuksia. Ne aiheuttavat työntekijälle epävarmuutta, heikompia oikeuksia työelämässä sekä vaikeuttavat esimerkiksi asuntolainan saamista. Työnantajan perusteluita palkata työntekijöitä 0–40 viikkotyötunnin työsopimuksilla ei pidä hyväksyä työpaikoilla automaattisesti, vaan kannattaa tarkasti selvittää, löytyykö niille oikeita perusteita, Laaksonen tiivistää.
Laki muuttuu: Työntekijän vähimmäistyöaikaa on tarkasteltava säännöllisesti
Työnantajalla on jatkossa vahvempi velvollisuus tarkastella vaihtelevan työaikaehdon vastaavuutta työnantajan työvoiman tarpeeseen. Työaikaehdolla tarkoitetaan tuntimäärää, joka työsopimuksessa on sovittu. Tarkastelu tulee tehdä vähintään 12 kuukauden välein.
Voimassa olevissa työsopimuksissa on tehtävä ensimmäinen tarkastelu 12 kuukauden sisällä lain voimaantulosta eli 1.8.2023 mennessä.
Työntekijälle tulee tarjota vähimmäistyöajan nostamista, jos tarkastelujaksolla toteutuneiden työtuntien määrä ja työnantajan työvoimatarve osoittavat, että työntekijän vähimmäistyöaika voitaisiin määritellä korkeammaksi.
Jos esimerkiksi nollatuntisopimuksella työskentelevän työntekijän työtunnit ovat tarkastelujaksolla vakiintuneet 10–30 tuntiin viikossa ja työnantajan työvoiman tarpeen arvioidaan pysyvän samana, työnantajan tulee tarjota työntekijälle vähimmäistyöajan nostamista 10 tuntiin viikossa.
Lakimuutokset tulevat voimaan 1.8.2022.
Teksti: Taru Salovaara, kuva: Maria Björklund
Selvitetty tapaus kertoo elintarvikealan työpaikkojen ongelmatilanteista, joita liitto on auttanut ratkaisemaan. Tämä selvitetty tapaus on julkaistu ensimmäisen kerran 10.6.2022 Elintakeessa 4/2022.