Selvitetty tapaus: Leipomoyrittäjä ei maksanut ulkomaalaiselle työntekijälle palkkaa

Työntekijä joutui vaikeuksiin, koska työnantaja ei maksanut hänelle palkkaa, eikä toimittanut hänen oleskelulupahakemukseensa tarvittavia tietoja.

Suomeen muuttanut eteläamerikkalainen työntekijä löysi Suomessa ollessaan itselleen oppisopimuskoulutuspaikan leipomosta.

Hän teki sopimuksen kuuden kuukauden oppisopimusjaksosta, jonka ajaksi palkaksi sovittiin 80 prosenttia leipomoalan työntekijöiden työehtosopimuksen alimman palkkaryhmän palkasta. Työnantaja lupasi työntekijälle vakituisen työpaikan oppisopimusjakson päätteeksi.

Kun puolen vuoden oppisopimusjakson loppu lähestyi, kertoi työnantaja anovansa työntekijälle työperustaista oleskelulupaa nykyisen oleskeluluvan jatkoksi.

Muiden kuin EU- ja ETA-maiden kansalaisten on haettava oleskelulupaa Suomesta, jos he aikovat oleskella maassa pidempään kuin enintään 90 vuorokautta kestävän matkan ajan.

Työnantaja ei kuitenkaan toimittanut Maahanmuuttovirastolle oleskeluluvan liitteeksi tarvittavaa työehdot-lomaketta, josta olisi ilmennyt muun muassa työntekijän työsuhteen pituus, palkka, työaika ja vastaavat tiedot.

Ensimmäistä kertaa työperusteista oleskelulupaa haettaessa tehdään saatavuusharkinta, jossa selvitetään, löytyykö hakemuksessa mainittuun työtehtävään sopivaa työvoimaa Suomen tai EU- ja ETA-maiden työmarkkinoilta kohtuullisessa ajassa.

Koska leipomoyrittäjä ei ollut hakenut tehtävään ensin työvoimaa kotimarkkinoilta laittamalla paikan auki työmarkkinatorille, teki työvoimaviranomainen oleskelulupaan kielteisen osapäätöksen.

Näistä syistä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleelle työntekijälle ei myönnetty oleskelulupaa Suomessa, ja kielteisen päätöksen saatuaan hän poistui maasta vapaaehtoisesti 30 vuorokauden sisällä.


Palkat jäivät maksamatta

Kaksi vuotta tapahtuneen jälkeen työntekijä otti yhteyttä liittoon ja pyysi apua palkkasaataviensa perimiseksi, sillä työnantaja ei ollut maksanut työntekijälle puolen vuoden työsuhteen ajalta lainkaan palkkaa.

Työnantaja oli luvannut, että palkat maksetaan työsuhteen lopuksi.

Ulkomailta Suomeen tulevien työntekijöiden palkan ja muiden työehtojen pitää lain mukaan olla samat kuin muillakin työntekijöillä eli työehtosopimuksen ja lain mukaiset.

SEL:n edustaja otti yhteyttä työnantajaan, joka kertoi, ettei hän enää omistanut leipomoyritystä. Hän myös väitti, ettei ollut maksanut työntekijälle palkkaa siksi, koska Migri oli kieltänyt sen.

– Pyysin nähtäväkseni Migrin ilmoituksen asiasta, mutta työnantaja ei tätä omien sanojensa mukaan pystynyt toimittamaan, koska oli myynyt yrityksen, SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa kertoo.

SEL otti yhteyttä myös suoraan Maahanmuuttovirastoon, josta kerrottiin, ettei heiltä löytynyt merkintää siitä, että työnantajaa olisi ohjeistettu jättämään palkat maksamatta työntekijälle.


Palkkasaatavat vanhenivat

Työsopimuslakiin ja työaikalakiin perustuvien saatavien kanneaika on kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä, elleivät saatavat ole vanhentuneet jo ennen työsuhteen päättymistä.

– Koska työsuhteen päättymisestä oli ehtinyt kulua yli kaksi vuotta, työntekijän palkkasaatavat olivat jo vanhentuneet. Meillä ei ollut liittona mahdollisuutta lähteä hakemaan palkkasaatavia enää takautuvasti. Työsuhteen päättyessä palkkasaatavat on haettava ennen kuin työsuhteen päättymisestä tulee kaksi vuotta täyteen, vaikka itse saatava olisi lain mukaan vanhenemassa myöhemmin. Työsuhteen päättyminen katkaisee sellaistenkin saatavien hakemisen kahden vuoden jälkeen, ellei palkkasaatavan vanhenemista ole katkaistu kanteella ennen määräaikaa, Erkki Rantamaa toteaa.

Jos ulkomaalaisen oleskelulupa on sidoksissa työntekoon, johtaa työpaikan menetys usein myös oleskeluoikeuden menettämiseen, mikä nostaa työntekijän kynnystä omien oikeuksien puolustamiseen. Orpon hallitus on tehnyt oleskelulupiin useita kiristyksiä, jotka heikentävät ulkomaalaisten ihmisten asemaa Suomessa ja altistavat heitä työperäiselle hyväksikäytölle.

– Jokaisen työntekijän, myös oppisopimusopiskelijan, kannattaa liittyä ammattiliittoon ja olla työpaikan luottamusmieheen tai liittoon yhteydessä heti, jos työnantaja ei maksa palkkaa joka kuukausi kuten kuuluu. Näin palkkasaatavat eivät pääse vanhenemaan. Suomessa on ok kuulua liittoon ja pitää kiinni omista oikeuksistaan, maahanmuuttajatyöstä vastaava SEL:n järjestötoimitsija Chau Nguyen korostaa.


Teksti: Kati Oksman, kuva: Maria Björklund

Selvitetty tapaus kertoo elintarvikealan työpaikkojen ongelmatilanteista, joita liitto on auttanut ratkaisemaan. Tämä selvitetty tapaus on julkaistu Elintakeessa 5/2026.


Työperäinen maahanmuutto Suomessa 2025

  • Ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupa- ja EU-kansalaisten rekisteröintihakemuksia oli vuonna 2025 22 % vähemmän kuin vuonna 2024 ja kaikkien työperäisten oleskelulupahakemusten määrä oli 25 % pienempi kuin vuonna 2024
  • 39 % ensimmäisistä työperusteisista oleskelulupapäätöksistä oli kielteisiä ja kielteisten päätösten osuus kasvoi viime vuonna selvästi edellisvuosiin verrattuna
  • Kielteisiä päätöksiä lisäsivät syksyllä 2024 voimaan tulleet ulkomaalaislain tiukennukset, yritysten haastava taloustilanne sekä työttömyyden kasvu Suomessa
  • Eniten ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia tuli Intiasta, Filippiineiltä, Kiinasta Vietnamista ja Thaimaasta
  • Yli 80 % kansainvälisistä rekrytoinneista kohdistuu työntekijätehtäviä tekeviin
  • 45 % suomalaisista työnantajista käyttää kansainvälistä työvoimaa
  • 66 % työnantajista on rekrytoinut kansainväliset työntekijänsä Suomesta, ei ulkomailta
  • 11,1 % elintarvikealan työntekijöistä oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2023

Lähteet: Maahanmuuttovirasto, Baronan Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2025 -tutkimus ja Tilastokeskus

Liity
jäseneksi