Euroopan parlamentissa taitetaan peistä muun muassa algoritmien ja tekoälyn käytöstä työn johtamisessa. Myös ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvä kuumatyö on nousemassa keskusteluun.
Suomalaisen työelämän laatuun vaikutetaan kotimaisten työmarkkinapöytien ja eduskunnan lisäksi myös Euroopan unionin päätöksenteon ytimessä Brysselissä. Päävastuu työelämäkysymyksissä on EU:n jäsenmailla, mutta Euroopan unioni voi koordinoida ja asettaa vähimmäisvaatimuksia.
Edellisellä europarlamenttikaudella vuosina 2019–2024 EU:ssa säädettiin kolme työelämään merkittävästi vaikuttavaa lakia: palkka-avoimuusdirektiivi, vähimmäispalkkadirektiivi ja alustatyödirektiivi.
Euroopan parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtaja, europarlamentaarikko Li Andersson (vas.) toteaa, että nykyisellä parlamenttikaudella työelämän parantaminen on hitaampaa vahvan oikeistoenemmistön vuoksi.
– Yritysmaailma lobbaa tällä hetkellä kovaa sen puolesta, että tällä kaudella ei tulisi mitään uutta työelämään liittyvää sääntelyä.
Sosiaaliturvapassi työn perässä liikkuville
Monenlaista on silti vireillä. Euroopan komissio antoi alkusyksystä Fair Labour Mobility eli reilu liikkuvuus -lakipaketin. Siinä esitetään muun muassa eurooppalaista sosiaaliturvapassia. Sosiaaliturvaan liittyvät asiakirjat, jotka ovat olennaisia liikuttaessa maasta toiseen työskentelemään, olisivat aina saatavilla myös digitaalisessa muodossa.
Lakipaketilla vahvistetaan Euroopan työviranomaisen ELA:n asemaa, annetaan sille enemmän toimivaltuuksia ja parannetaan sen tiedonsaantia.
– Tästä on apua esimerkiksi tapauksissa, joissa jokin työnantaja on polkenut työehtoja ja asiasta on käynnissä viranomaistutkintoja useassa eri maassa. ELA toimii tällöin koordinoivana elimenä, Li Andersson selvittää.
Lisäksi lakipaketilla edistetään yhteisten sääntöjen sopimista sille, miten osaaminen ja erilaiset ammatilliset tutkinnot tunnistetaan, kun ihmiset liikkuvat EU:n sisällä maasta toiseen.
– Voitaisiin paremmin arvioida, onko yhdessä maassa suoritettu tutkinto samanarvoinen jossain toisessa maassa tarjottavan tutkinnon kanssa, Andersson sanoo.
Samalla tutkintojen todistamista digitalisoitaisiin, mikä vaikeuttaisi todistusten väärentämistä.
Reilumpia hankintoja
Euroopan komissio on antanut vastikään myös lakiesityksen, jolla kehitetään julkisten hankintojen sääntelyä. Tavoitteena on parantaa hankintojen laatua, lisätä kustannustehokkuutta ja edistää eurooppalaisia hankintoja.
Li Anderssonin mukaan olennaista olisi vahvistaa sosiaalisia ja ekologisia kriteerejä hankintoja kilpailutettaessa. Pelkkä hinta ei saa ratkaista.
– Olemme valiokunnassa monesti nostaneet esille, että pitäisi olla paljon nykyistä paremmat mahdollisuudet edellyttää esimerkiksi työehtosopimusten noudattamista yrityksiltä, joilta hankintoja tehdään.
Hankintojen sääntelyllä on merkitystä esimerkiksi silloin, kun päätetään koulujen, päiväkotien, sairaaloiden ja muiden julkisten laitosten ruokahankinnoista.
Sääntelyä algoritmien käyttöön
Vielä tänä vuonna Euroopan komissio on antamassa myös laadukkaiden työpaikkojen lakipaketin eli Quality Jobs Actin. Siinä tullaan pureutumaan muun muassa tekoälyn käyttöön työpaikoilla, pitkiin alihankintaketjuihin ja vuokratyöfirmojen sääntelyyn.
Euroopan parlamentti on vaatinut työntekijöille myös oikeutta olla tavoittamattomissa vapaa-aikana työhön liittyvissä asioissa. Näin ehkäistäisiin psykososiaalista kuormitusta.
Lakiehdotuksen sisällöstä käydään kovaa vääntöä.
– Valiokuntamme on ajanut lakiin sääntöjä siitä, miten algoritmeihin perustuvaa johtamista ja tekoälyä saa käyttää työpaikalla, mitä dataa työntekijöistä saa kerätä, mitä oikeuksia työntekijöillä on saada heistä kerättyä dataa sekä tietoa siitä, miten algoritmit toimivat tai miksi ne ovat tehneet tiettyjä ratkaisuja, Li Andersson kertoo.
Alustatyödirektiiviin sisältyy jo tämän kaltaisia säännöksiä, mutta ne koskettavat vain alustataloudessa työskenteleviä.
– Me näemme, että nämä ovat perusoikeuskysymyksiä, jotka nykypäivänä pitäisi turvata kaikkien työntekijöiden näkökulmasta.
Andersson painottaa, että lakiehdotuksessa tulee puuttua myös pitkien alihankintaketjujen ongelmiin.
– Ketjuissa voi olla välikäsinä toimijoita, joilla on isoja epäkohtia työntekijöiden kohtelussa, joissakin maissa jopa rikollisia tahoja. Tarvitaan koko EU:n mittakaavassa tiukemmat säännöt.
Suomessakin on ollut paljon esimerkkejä ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytöstä. Siihen syyllistyviä toimijoita on ollut vaikea sulkea hankintaprosessien ulkopuolelle, varsinkin jos lainvoimaisia rikostuomioita ei ole. Asiaa on käsitellyt muun muassa toimittaja Paavo Teittinen viime vuonna ilmestyneessä Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen -kirjassaan.
Kuumatyö nostetaan pöydälle
Lähiaikoina Euroopan parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta ryhtyy tekemään niin sanottua oma-aloiteraporttia äärimmäisten säätilojen vaikutuksista työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen.
– Ilmaston kuumenemisen myötä liian korkeat lämpötilat tulevat vaikuttamaan yhä useampaan työntekijään Euroopassa, niin ulkona kuin sisätiloissa työskenteleviin. Tulee entistä tärkeämmäksi, että työnantajat kartoittavat riskejä ja ennaltaehkäisevät niitä, Li Andersson toteaa.
Elintarvikealan työpaikoilla niin kuumatyö kuin kylmätyökin ovat jo ennestään tavallisia. Molemmilla on merkittäviä vaikutuksia työntekijöiden työkykyyn ja terveyteen. Ilmastonmuutos on pahentamassa kuumatyöongelmia.
Jo ennestään niin kotimaisessa lainsäädännössä kuin EU-direktiiveissä on korkeisiin lämpötiloihin liittyviä säädöksiä.
– Raporttimme päätavoite on tarkastella sitä, tarvitaanko uutta sääntelyä tai sellaista yhteistä lainsäädäntöä, mitä meillä ei tällä hetkellä tästä asiasta ole, Andersson selvittää.
Työsuojelu kuntoon
Keskustelua käydään myös EU:n työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan strategian uusimisesta.
– Yksi iso teema on, miten pystytään tunnistamaan uusia työhön liittyviä riskejä, kun työ muuttuu ja kaikki isot globaalit muutostrendit, kuten ilmaston kuumeneminen ja uusi teknologia, vaikuttavat myös työelämään ja työntekijöihin, Li Andersson valottaa.
Samalla huomiota ja panostuksia tarvitaan myös perinteiseen työsuojeluun.
– Työstä johtuviin sairauksiin kuolee edelleen valtava määrä eurooppalaisia, ja työpaikoilla tapahtuu onnettomuuksia. Kun tavoite on, että kukaan ei joutuisi työnsä takia menettämään henkeään tai sairastumaan vakavasti, siihen meillä on edelleen hyvin pitkä matka.
Li Andersson muistuttaa, että työntekijöille riskialtteimmat alat ovat samoja, joilla ulkomaisen työvoiman osuus on korkea. Työnantajiin kohdistuva valvonta on näillä aloilla riittämätöntä.
– Se, että pystymme valvomaan työehtojen noudattamista ja työnantajia, auttaa hyvin keskeisesti puuttumaan riskialttiisiin työolosuhteisiin.
Teksti: Elias Krohn, kuva: Karoliina Öystilä
Euroopan parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtaja Li Andersson puhui SEL:n työsuojeluseminaarissa 18.9.2026.
Kuvassa Li Andersson tutustuu pääluottamusmies Janne Koiviston kanssa Honkajoki Oy:n tuotantolaitokseen Kankaanpäässä maaliskuussa 2023.