SEL:n edustajakokous: Työelämää kehitetään ihan väärään suuntaan, nollakorotusten aika on ohi

Epätyypilliset työsuhteet alkavat olla jo varsin tyypillisiä työn teettämisen muotoja Suomessa. Neljäsosa Suomen työvoimasta tekee työnsä pätkissä, silppuna tai työllistää itse itsensä, ja määrä on kasvussa. On tietoinen valinta työnantajilta lisätä joustoja teettämällä työtä aikaisempaa enemmän muilla tavoilla kuin toistaiseksi voimassa olevissa kokoaikaisissa työsuhteissa.

Vaikka työn teettämisen tavat ovat muuttuneet, ja tämä on huomioitava lainsäädännössä, työehtosopimuksissa ja sosiaaliturvassa, ei ole mitään syytä muuttaa lähtökohtaa: työnantajalla on oltava velvollisuus järjestää työt niin, että työntekijälle on tarjolla vakituista ja kokoaikaista työtä. Tästä periaatteesta on voitava poiketa vain yhteisesti sovituilla perusteilla ja pelisäännöillä.

Epätyypillisten työsuhteiden aiheuttamat ongelmat ja epävarmuus koskevat erityisesti nuoria ja naisia, jotka tekevät keskimäärin enemmän töitä muissa kuin kokoaikaisissa ja vakituisissa työsuhteissa. Epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien oikeuksista huolehtiminen on suuri haaste ammattiliitoille. On huolehdittava siitä, että työpaikoilla myös epätyypillisissä työsuhteissa olevat työntekijät järjestäytyvät ja että luottamusmies ajaa myös heidän asioitaan.

Hallitukselta ei ole löytynyt tahtoa puuttua epätyypillisten työsuhteiden aiheuttamaan turvattomuuteen. Päinvastoin hallitus on lisännyt työelämän turvattomuutta esimerkiksi mahdollistamalla määräaikaiset työsuhteet ilman perustetta sekä pidentämällä koeaikoja ja lyhentämällä työnantajan takaisinottovelvoitetta. Hallituspuolueet myös torjuivat SEL:n tukeman Operaatio Vakiduunin kansalaisaloitteen nollatyösopimusten kieltämiseksi.

Teollisuudesta on kadonnut Suomessa yli 100 000 työpaikkaa vuoden 2007 jälkeen. Automatisaatio, robotisaatio ja digitalisaatio ovat muuttaneet suomalaista työelämää ja tulevat tekemään sitä myös tulevaisuudessa. Vuosi sitten syntyneellä kilpailukykysopimuksella pidennettiin valtaosan suomalaisten palkansaajien työaikaa, vaikka päinvastoin työaikaa pitäisi lyhentää nyt, kun töitä on tarjolla yhä harvemmalle. Ammattiyhdistysliikkeen on otettava tavoitteeksi työajan lyhentäminen palkansaajan ansiotasoa alentamatta.

Työelämän muutos ja työtehtävien muuttuminen haastavammiksi on huomioitava myös elintarvikealan palkkauksessa. Palkan pitää riittää elämisen kuluihin asuinpaikasta riippumatta. Nollakorotusten aika on ohi.


Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n 20. edustajakokous Jyväskylässä 20.5.2017

Liity
jäseneksi