Elintarvikealan yrityksiä ja työntekijöitä edustavat järjestöt eivät kannata terveysveroa eli suolan, sokerin tai rasvan määrään perustuvaa veroa elintarvikkeille.

Valtiovarainministeri Riikka Purra on hallituksen budjettiriihen alla väläytellyt niin sanotun terveysveron käyttöönottoa valtiontalouden tasapainottamiseksi ja suomalaisten terveyden edistämiseksi.

Elintarviketeollisuusliitto ETL, Ammattiliitto Pro, Meijerialan Ammattilaiset MVL ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL eivät kannata terveysveroa, sillä se olisi käytännössä hankalasti toteutettava ja veron ohjausvaikutus kuluttajiin on epävarma. Varmaa sen sijaan on, että terveysvero heikentäisi kotimaisen ruoka-alan mahdollisuuksia kasvaa, työllistää ja investoida. Tämä olisi vastoin hallituksen tavoitteita työllisyysasteen nostamisesta ja yritysbyrokratian vähentämisestä.

Terveysveron kaltaisen veron käyttöönottoa on selvitetty ennenkin. Sokeriverotyöryhmä totesi jo vuonna 2013, että verotuksen aiheuttamia kulutusmuutoksia on erittäin vaikea ennustaa. Alhaisella verotasolla veron vaikutus hintaan jäisi vähäiseksi, jolloin vero ei myöskään ohjaisi kuluttajien valintoja. Jos verotaso taas asetetaan ohjausvaikutuksen näkökulmasta riittävän korkeaksi, kulutuksen muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia kotimaiseen elintarviketeollisuuteen ja alan työpaikkoihin.  

Tilanne ei ole muuttunut kymmenessä vuodessa. Valtiovarainministeriön verokartoituksessa vuodelta 2023 todetaan, että jo pelkästään terveydelle haitallisten tuotteiden määrittely riittävän yksiselitteisesti on osoittautunut vaikeaksi. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan laajapohjaisen ruoan veron kulutusta ohjaavat vaikutukset jäisivät hyvin pieniksi. Näin ollen uuden veron haitat ylittäisivät sen mahdolliset hyödyt. Terveysvero kasvattaisi byrokratiaa yrityksille ja verohallinnolle.

Terveysveroa ei puolla sekään, että tuoreimpien tutkimustulosten valossa on mahdollista, että vaikka tuotteiden hinta veron vuoksi nousisi, pienituloisimmat ihmiset jatkaisivat totuttua kulutuskäyttäytymistään, mutta säästäisivät terveellisemmistä ruoista, kuten hedelmistä ja kasviksista. Veron vaikutus voisi siis olla kansanterveydellisestä näkökulmasta aivan päinvastainen kuin aiottu.  

Pohjoismaiseen esimerkkiin uskovan Orpon hallituksen kannattaa myös suunnata katseensa Tanskaan ja Norjaan: molemmat maat kokeilivat verotusta, mutta luopuivat siitä käytännön hankaluuksien vuoksi.