Sipilän hallitus antoi eilen palkansaajajärjestöille uuden esityksen irtisanomislakikiistan ratkaisemiseksi. SEL:n liittohallitus päätti tänään siirtää ensi viikolle päätettyä elintarvikealan työntekijöiden poliittista lakkoa eteenpäin. SEL arvioi Sipilän hallituksen uutta esitystä ja muuttunutta tilannetta ylimääräisessä liittohallituksen kokouksessa ensi keskiviikkona 31.10.2018.
Tuoreiden arvioiden mukaan hallituksen uusi esitys olisi irtisanomislain osalta käytännössä nykyisen oikeuskäytännön kirjaamista lakiin. Olennaista on, että hallituksen esityksen perusteluihin kirjataan, että työnantajan koko on työsuhteen irtisanomisperusteen kokonaisharkinnassa vain yksi monista arviointitekijöistä, ei määräävä tekijä.
Hallitus esittää, että työsopimuslain 7 luvun 2 §:ää muutetaan seuraavasti (lisäykset nykyiseen lakitekstiin lihavoituna):
”Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on kokonaisarvioinnissa otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.”
Hallitus on siis luopunut viime viikolla julkistetussa lakiluonnoksessa mukana olleesta heikennyksestä: ”Jatkossa alle 10 hengen yrityksissä irtisanomisperusteena voitaisiin kuitenkin pitää nykyistä vähäisempää mutta niin merkittävää velvoitteiden rikkomista, laiminlyöntiä tai työntekijän työntekoedellytysten muuttumista, ettei työnantajan voida yrityksen koko huomioon ottaen perustellusti edellyttää jatkavan työsuhdetta.”
Toisena kohtana Sipilän hallituksen neljäkohtaisessa uudessa esityksessä on työsuhteen päättymisestä seuraavan karenssin lyhentäminen nykyisestä 90 päivästä 60 päivään silloin kun työnantaja päättää työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä. Korvauksettoman ajan lyhentäminen koskee kaiken kokoisissa yrityksissä työskenteleviä työntekijöitä.
Kolmanneksi hallitus esittää kolmikantaista valmistelua aktiivimallin edellyttämän aktiivisuuden osoittamisen tavoista. Neljäntenä kohtana hallituksen esityksessä on omaehtoisen työnhaun mallin valmistelun jatkaminen kolmikannassa työttömyysturvan vastikkeellisuuden toteuttamiseksi siirryttäessä maakuntamalliin.
Tänään iltapäivällä kokoontuneen SAK:n hallituksen arvion mukaan Sipilän hallituksen esitys sisältää hyviä asioita, kuten yrityksen henkilöstömäärän poistamisen irtisanomisen perusteista, työttömyysturvan karenssin lyhentämisen ja kolmikantaisen valmistelun aktiivimallin vikojen korjaamiseksi.
– Tänään saaduista esityksen perusteluista löytyi kuitenkin elementtejä, joissa on vahvoja kaikuja eriarvoistavasta alkuperäisestä lakiesityksestä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
SAK edellyttääkin, että hallituksen työsopimuslakiesityksen perustelut valmistellaan kolmikantaisesti. Tämän lisäksi nykyisessä laissa todetut epäasiallisen irtisanomisen perusteet tulee säilyttää ennallaan.
SAK ei hyväksynyt hallituksen esitystä kokonaisuutena tai irtisanomislakiesitystä, vaan SAK seuraa valmistelua ja arvioi tilannetta sen edetessä. SEL ja muut ammattiliitot päättävät itsenäisesti poliittisten lakkojen ja muiden työtaistelutoimien jatkumisesta.
Päivitetty uutista 26.10.2018 kello 18 lisäämällä SAK:n hallituksen päätös.
Sipilän hallituksen esitys palkansaajajärjestöille 25.10.2018
SAK:n hallitus: Lakiesityksen perusteluissa vielä paljon kysymysmerkkejä (26.10.2018)
Lainsäädännön arviointineuvosto: Irtisanomissuojaa koskeva hallituksen esitys kokonaisuutena puutteellinen ja tulkinnanvarainen (26.10.2018)