Miten tes-neuvottelut etenevät?

Elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat katkolla tammikuun lopussa. Lue tästä, miten tes-neuvottelut etenevät.

  1. Työehtosopimus

    Työehtosopimuksesi eli tessisi neuvottelevat elintarvikealan työntekijöitä edustava SEL ja työnantajia edustava ETL. Tessissä sovitaan palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistasot.

    Tessissä sovitaan esimerkiksi työajoista, palkallisista vuosilomista ja sairauslomista, työajan lyhennysvapaista ja lomarahoista. Työpaikalla voidaan sopia paikallisesti työehtosopimusta paremmista palkoista ja muista työehdoista, mutta ei huonommista.

  2. Tes-neuvottelut

    Elintarvikealan työntekijöiden nykyiset SEL:n ja ETL:n väliset työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2023 asti. SEL ja ETL ovat sopineet, että työehtosopimusneuvottelut eli tes-neuvottelut alkavat tammikuun toisella viikolla keskiviikkona 11.1.2023.

  3. Tes-neuvottelijat

    SEL:n liittohallitus on nimennyt tes-neuvotteluihin SEL:n neuvottelijoiksi työehtosopimusneuvottelukunnan. Tes-neuvottelukunnan jäseniä ovat SEL:n liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, liittosihteeri Lea Väänänen, sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa, palkkasihteeri Ari Huuki sekä luottamushenkilöt Juha-Pekka Hölkki (leipomoala), Tommi Stenberg (liha-ala), Toni Rajavaara (meijeriala), Maarit Lähteenmäki (teollisuusala) ja Ville Sipilä (teollisuusala).

  4. Tes-esitykset

    SEL:n liittohallitus on tes-neuvottelukunnan lisäksi nimennyt sopimusalakohtaiset työehtosopimusjaostot eli tes-jaostot, jotka ovat jo syksyllä käsitelleet SEL:n jäsenten tekemät aloitteet työehtosopimusten kehittämiseksi ja valmistelleet ne tes-neuvottelukunnan käsiteltäväksi. Ammattiosastot ja yksittäiset SEL:n jäsenet tekivät määräaikaan mennessä 186 esitystä työehtosopimusten kehittämiseksi.

  5. Tes-tavoitteet

    SEL:n liittovaltuusto päätti 2.12.2022 tes-neuvottelukunnan esityksen pohjalta SEL:n esityksistä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten parantamiseksi. SEL:n tavoitteet julkaistaan tammikuussa, kun tes-neuvottelut alkavat työnantajaliiton kanssa.

  6. Sopimukseton tila

    Jos tes-neuvotteluissa ei päästä neuvottelutulokseen ja uusi työehtosopimus ei synny tammikuun aikana, alkaa sopimukseton tila 1.2.2023, kun työehtosopimukset eivät ole enää voimassa. Sopimuksettomassa tilassa ei ole työrauhavelvoitetta, mikä tarkoittaa, että osapuolet voivat vauhdittaa neuvotteluita työtaistelutoimilla.

    Työehdot pysyvät kuitenkin käytännössä voimassa niin sanotun jälkivaikutuksen ansiosta. Työnantaja ei siis voi omin päin esimerkiksi laskea palkkaa tai pidentää työaikaa sopimuksettoman tilan aikana. Vanhan työehtosopimuksen määräykset ovat pääsääntöisesti voimassa siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on hyväksytty.

    Jos neuvottelut katkeavat, SEL:n liittohallituksen nimeämä keskuslakkotoimikunta päättää, miten tilanteessa edetään ja mahdollisesta työtaistelu-uhan ilmoittamisesta.

    Jos SEL joutuu käyttämään työtaistelutoimia, liitto vastaa toiminnan laillisuudesta. Liiton julistamassa työtaistelussa yksittäisellä jäsenellä ei ole korvausvelvollisuutta. Liitto aloittaa ja lopettaa työtaistelutoimet.

  7. Neuvottelutulos

    Kun tes-neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos, kutsutaan SEL:n liittovaltuusto koolle päättämään, hyväksytäänkö neuvottelutulos uudeksi työehtosopimukseksi. Jos molemmat tes-neuvotteluiden osapuolet hyväksyvät neuvottelutuloksen, uudet elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat syntyneet.

    Jos neuvottelutulosta ei hyväksytä, neuvottelut ja mahdolliset työtaistelutoimet jatkuvat, kunnes sopimukseen päästään.


Lue lisää ja seuraa tes-neuvotteluita osoitteessa www.selry.fi/tes.


Tunnetko nämä työtaistelusanat?


Työtaistelutoimi

Työtaistelutoimia ovat esimerkiksi ylityökielto, lakko, hidastuslakko, tukilakko ja poliittinen lakko. Työsulku on työnantajapuolen työtaistelutoimenpide. Työtaisteluun osallistuminen ei oikeuta työnantajaa purkamaan tai irtisanomaan työntekijöiden työsuhteita. Lakosta jätetään ilmoitus vastapuolelle ja valtakunnansovittelijalle vähintään kaksi viikkoa ennen työtaistelun alkamista.

Ylityökielto

Ylityökiellon aikana työntekijät tekevät vain säännöllistä työaikaa, enintään kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Ylityökiellon aikana ei tehdä lisätyötä tai ylityötä.

Lakkovahti

Lakkovahdit päivystävät lakossa olevien työpaikkojen porttien läheisyydessä, ilmoittavat työpaikalle tuleville lakosta ja tiedottavat lakon etenemisestä.

Lakkolainen

Lakkolainen on työntekijä, jonka työt ovat lakonalaisia töitä ja joka on mukana lakossa ilmaisemassa mielipiteensä. Lakko-oikeus on työelämän perusoikeus ja ihmisoikeus.

Rikkuri

Rikkuri eli lakonrikkoja on henkilö, joka tekee lakonalaista työtä tai ei noudata liiton päätöksiä työtaistelutoimista. Liiton myöntämällä työluvalla lakonalaista työtä tekevä henkilö ei ole rikkuri. Työlupa on poikkeuslupa, jota työnantaja voi hakea liitolta lakonalaisen työn teettämiseen.

Hätätyö

Kun työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan lain tarkoittama hätätyö, on työnantajan viivytyksettä tehtävä kirjallinen ilmoitus hätätyöstä työsuojeluviranomaiselle aluehallintovirastoon ja työntekijä on velvollinen heti aloittamaan hätätyön tekemisen. Esimerkiksi hätäteurastuksia voidaan suorittaa eläinrääkkäyksen välttämiseksi.

Lakkoavustus

SEL maksaa lakossa oleville jäsenilleen lakkoavustusta, jos liitto julistaa lakon tai jos työnantaja julistaa työsulun. Lakkoavustuksen suuruudesta päättää SEL:n liittohallitus.

Liity
jäseneksi