Mistä ammattiosaston syyskokouksessa päätetään?

Jokaisella SEL:n jäsenellä on oikeus osallistua oman ammattiosastonsa kevät- ja syyskokouksiin, joissa jäsenet päättävät yhdessä ammattiosaston toiminnasta ja taloudesta. Lue tästä, mistä asioista syyskokouksessa päätetään.

Ammattiliittoon kuulutaan ammattiosaston kautta. Jokainen SEL:n jäsen on ammattiosaston jäsen. SEL:llä on 60 ammattiosastoa, joista jokaisella on vuosittain kaksi sääntömääräistä kokousta, kevätkokous ja syyskokous, joihin ovat tervetulleita osallistumaan kaikki osaston jäsenet.

SEL:n ammattiosastojen mallisääntöjen mukaan ammattiosastot pitävät kevätkokouksensa helmi-maaliskuun aikana ja syyskokouksensa loka-marraskuun aikana. Ammattiosaston hallitus eli johtokunta päättää kevät- ja syyskokouksen ajan ja paikan sekä kutsuu jäsenet koolle kokoukseen.

Monet ammattiosastot kutsuvat jäsenensä kevät- ja syyskokouksiin ilmoituksella Elintae-lehdessä. Kokouskutsu voidaan julkaista myös työpaikan ilmoitustaululla tai se voidaan lähettää kirjeenä kotiin.

Listasimme, mitä syyskokouksessa tapahtuu.

  1. Kokouksen avaaminen

Ammattiosaston puheenjohtaja avaa syyskokouksen ja toivottaa kaikki osallistujat tervetulleiksi. Jos puheenjohtaja ei pysty osallistumaan kokoukseen, varapuheenjohtaja avaa kokouksen.

  1. Kokouksen toimihenkilöiden valitseminen

Syyskokoukselle valitaan puheenjohtaja, joka on usein joku muu kuin ammattiosaston puheenjohtaja, mutta myös hän voi toimia kokouksen puheenjohtajana. Kokoukselle valitaan sihteeri, joka laatii kokouksesta pöytäkirjan yhdessä puheenjohtajan kanssa.

Lisäksi valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarkistavat kokouksen jälkeen, että pöytäkirjaan on kirjattu päätökset oikein ja se vastaa kokouksen kulkua. Ääntenlaskijat valitaan siltä varalta, että kokouksessa äänestetään jostain asiasta. Kokouksessa voivat äänestää kaikki paikalla olevat ammattiosaston jäsenet, joilla jokaisella on yksi ääni.

Jos kokous niin päättää, samat henkilöt voidaan valita sekä pöytäkirjantarkastajiksi että ääntenlaskijoiksi.

Kuka vaan paikalla olevista jäsenistä voi tehdä ehdotuksia kokouksen toimihenkilöiksi.

Asiakohdan sulkemisen jälkeen kokouksen puheenjohtajaksi valittu siirtyy nuijan varteen vetämään kokousta.

  1. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Kokous voidaan todeta lailliseksi, jos kokouskutsu on toimitettu jäsenille sääntöjen määräämässä ajassa. SEL:n ammattiosastojen mallisääntöjen mukaan kokous on kutsuttava koolle vähintään seitsemän päivää ennen kokousta joko lehti-ilmoituksella, henkilökohtaisella kutsukirjeellä tai jäsenten työpaikkojen ilmoitustauluilla julkaistuilla ilmoituksilla.

Syyskokous voidaan todeta päätösvaltaiseksi, jos paikalla on vähintään yksi ammattiosaston jäsen. Olennaista on, että kaikki jäsenet on kutsuttu kokoukseen ammattiosaston sääntöjen määräämällä tavalla, vaikka he eivät osallistuisikaan kokoukseen. Kokouksessa paikalla olevien ammattiosaston jäsenten nimet kirjataan ylös kokouksen pöytäkirjaan.

  1. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi

Ammattiosaston hallitus eli johtokunta on valmistellut syyskokoukselle esityslistan, joka sisältää ainakin ammattiosaston säännöissä syyskokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat. Tällöin kokouskutsussa sanotaan, että kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Jos johtokunta on lisännyt esityslistalle myös muita merkittäviä asioita, joista tehdään päätöksiä, niistä mainitaan kokouskutsussa. Esimerkiksi sääntömuutosesityksistä on aina mainittava kokouskutsussa.

Lisäksi kokouksen asialistalla on yleensä ”Muut esille tulevat asiat” –kohta, jossa jäsenet voivat ottaa esiin asioita, jotka eivät ole olleet etukäteen asialistalla.

  1. Ammattiosaston toimihenkilöiden palkkioista ja kulukorvauksista päättäminen

Ammattiosaston johtokunnan jäsenille ja muille toimihenkilöille voidaan maksaa kokouspalkkioita tai vuosipalkkioita luottamustehtävän hoidosta. Lisäksi voidaan päättää, että korvataan esimerkiksi puhelinkuluja tai kokouksiin osallistumisesta aiheutuvat matkakulut. Syyskokouksessa päätetään mahdollisten palkkioiden suuruudesta sekä millä periaatteilla kulukorvauksia maksetaan.

  1. Toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen

Johtokunta on valmistellut syyskokouksen hyväksyttäväksi ammattiosaston ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion. Toimintasuunnitelma kertoo mitä osasto tekee seuraavana vuonna. Talousarviossa kerrotaan pääpiirteittäin ammattiosaston tulot ja menot eli kuinka paljon osastolle tulee rahaa ja mihin se aiotaan käyttää.

SEL palauttaa ammattiosastoilleen 12 % osaston jäsenten liitolle maksamista jäsenmaksuista. Ammattiosastot rahoittavat toimintansa pääosin liitolta saamillaan jäsenmaksurahoilla.

Tässä asiakohdassa jokainen jäsen voi tehdä esityksiä uusista toimintaideoista tai esimerkiksi paikallisista jäseneduista.

  1. Johtokunnan puheenjohtajan valitseminen

Syyskokouksessa valitaan ammattiosastolle puheenjohtaja seuraavaksi toimintavuodeksi. Uuden puheenjohtajan ja johtokunnan toimikausi alkaa seuraavan vuoden alusta eli 1. päivänä tammikuuta. Puheenjohtajaksi voidaan valita kuka vaan osaston jäsen, joka saa paikalla olevien jäsenten enemmistön kannatuksen. Jos kokouksessa esitetään puheenjohtajaksi useampaa kuin yhtä ihmistä, suoritetaan vaali ehdokkaiden välillä.

  1. Johtokunnan varsinaisten ja varajäsenten valitseminen

Ammattiosaston asioita ja omaisuutta hoitaa johtokunta, johon kuuluvat puheenjohtaja ja vähintään kaksi ja enintään 20 varsinaista sekä vähintään kaksi ja enintään 20 varajäsentä.

Johtokunta valitsee myöhemmin järjestäytymiskokouksessaan eli ensimmäisessä kokouksessaan keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin. Taloudenhoitaja voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta, samoin muut johtokunnan tarpeelliseksi katsomat toimihenkilöt, kuten esimerkiksi nuorisovastaava, opintovastaava ja tiedotusvastaava.

Järjestäytymiskokous on pidettävä vuoden loppuun mennessä eli ennen kuin johtokunnan varsinainen toimikausi alkaa tammikuun 1. päivä. Järjestäytymiskokouksen voi pitää myös heti syyskokouksen perään, jos kaikki johtokunnan jäsenet ovat paikalla.

Johtokunnan kokoukset ovat päätösvaltaisia, jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi puolet johtokunnan jäsenistä on paikalla kokouksessa.

  1. Toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valitseminen

Ammattiosasto voi valita oman tarpeensa mukaan joko yhden toiminnantarkastajan ja hänelle varatoiminnantarkastajan tai kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa.

Ammattiosaston puheenjohtaja, johtokunnan jäsen tai taloudenhoitaja ei voi toimia toiminnantarkastajana, sillä he ovat esteellisiä. Toiminnantarkastajaksi voidaan kuitenkin valita ammattiosaston jäsen.

Toiminnantarkastajan tehtävä on tarkastaa jäsenten puolesta ammattiosaston koko vuoden talous ja hallinto eli johtokunnan on toimitettava hänelle hyvissä ajoin ennen kevätkokousta ammattiosaston koko toimintavuoden hyväksytyt ja allekirjoitetut pöytäkirjat, johtokunnan hyväksymä ja allekirjoittama tilinpäätös liitetietoineen sekä kirjanpito eli kaikki tiliotteet ja tositteet.

Toiminnantarkastaja antaa tarkastuksestaan kirjallisen toiminnantarkastuskertomuksen ammattiosaston kevätkokoukselle, joka vahvistaa edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen.

Jos tarkastuksessa ilmenee, että ammattiosastolle on aiheutunut vahinkoa tai lakia tai sääntöjä on rikottu, on toiminnantarkastajan mainittava siitä tarkastuskertomuksessaan. Kevätkokous myöntää tili- ja vastuuvapauden ammattiosaston johtokunnalle ja muille tilivastuullisille toimihenkilöille toiminnantarkastuskertomuksen pohjalta.

  1. Edustajien valitseminen aluejärjestön kokouksiin

Jokainen SEL:n ammattiosasto kuuluu oman alueensa SEL:n aluejärjestöön, jonka kokouksiin ammattiosasto lähettää omat edustajansa, jotka nimetään syyskokouksessa.

  1. Edustajien valitseminen muiden järjestöjen kokouksiin

Jos ammattiosasto on jäsenenä muissa järjestöissä, esimerkiksi SAK:n paikallisjärjestössä, valitaan edustajat niiden kokouksiin. Syyskokous voi myös valtuuttaa johtokunnan nimeämään edustajat järjestöjen kokouksiin.

  1. Syys- ja kevätkokousten koollekutsumistavasta päättäminen

Syyskokouksessa päätetään, millä tavalla seuraava kevätkokous ja syyskokous kutsutaan koolle. SEL:n ammattiosastojen mallisääntöjen mukaan kevät- ja syyskokoukset kutsutaan koolle vähintään seitsemän päivää ennen kokousta lehti-ilmoituksella, henkilökohtaisella kutsukirjeellä tai jäsenten työpaikkojen ilmoitustauluilla julkaistuilla ilmoituksilla. Syyskokouksella on kuitenkin valta päättää, onko kokouskutsu ilmoitettava jäsenille edellä mainittujen lisäksi jollakin muulla tavalla.

Johtokunta päättää myöhemmin kokousten tarkemman ajankohdan ja kutsuu kokoukset koolle.

  1. Muut esille tulevat asiat

Tässä asiakohdassa jäsenet voivat ottaa esiin asioita, jotka eivät ole olleet esityslistalla. Jos muut esille tulevat asiat vaativat päätöksentekoa, ne yleensä siirretään valmisteltavaksi ja päätettäväksi seuraavaan kokoukseen, mutta jos kaikille sopii ja asiasta voidaan tehdä päätös myös saman tien, näin voidaan toimia.

  1. Kokouksen päättäminen

Lopuksi kokouksen puheenjohtaja kiittää osallistujia ja päättää kokouksen.

Tervetuloa oman ammattiosastosi syyskokoukseen! Jos et tiedä, mikä ammattiosastosi on, voit tarkistaa ammattiosastosi nimen ja numeron eAsioinnista. Ammattiosastosi numeron löydät myös SEL:n jäsenkortistasi.


Malliesityslista ammattiosaston syyskokoukseen

Malliesityslista ammattiosaston kevätkokoukseen

Malli ammattiosaston toiminnantarkastuskertomukseksi


Kuvateksti: Ammattiosastot ovat yksi ammattiliiton toiminnan kulmakivistä. Ammattiosastojen puheenjohtajat kutsutaan pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tavoin vuosittain SEL:n luottamushenkilöpäiville. Kuva SEL:n luottamushenkilöpäiviltä Hämeenlinnasta vuodelta 2019.