Tavoitteemme on, että jokainen elintarvikealan työpaikka on järjestäytynyt, mutta mitä hyötyä työntekijöiden järjestäytymisestä on?
Jokaisen elintarvikealan työntekijän etu on, että kaikki työpaikalla kuuluvat oman alan ammattiliittoon. Mitä useampi työntekijä on SEL:n jäsen, sitä enemmän liitolla ja luottamusmiehellä on voimaa neuvotella palkoista ja muista työehdoista työnantajan kanssa.
Työpaikkasi on järjestäytynyt, jos:
1. Työntekijät ovat liiton jäseniä
2. Liiton jäsenet ovat aktiivisia
3. Liiton jäsenet ovat valinneet luottamusmiehen
4. Luottamusmies on kouluttautunut ja hänellä on yhteys ammattiosastoon
Työntekijöiden kannattaa järjestäytyä, jotta:
1. Työpaikalla noudatetaan lakia, työehtosopimusta ja muita sopimuksia
2. Työntekijöiden ääni kuuluu ja työntekijät voivat vaikuttaa asioihin
3. Palkoista ja muista työehdoista voidaan sopia työehtosopimusta paremmin
Jos työpaikkasi ei vielä ole järjestäytynyt, kannattaa ryhtyä heti toimiin! Ota yhteyttä SEL:n aluesihteeriin ja ammattiosastoon, jotka auttavat järjestäytymisessä työpaikkoja, joilla ei vielä ole SEL:n luottamusmiestä.
>> Hanki uusi SEL:n jäsen, saat 20 €:n lahjakortin
>> Kertaa tästä: 10 syytä kuulua liittoon
>> Jos et vielä ole SEL:n jäsen, liity nyt liittoon
>> Kutsu SEL:n aluesihteeri kylään työpaikallesi
>> Lue lisää: SEL:n jäsenhankintaviikot 1.–30.11.2026
Kysyimme selliläisiltä, mitä hyötyä työntekijöiden korkeasta järjestäytymisasteesta on sekä jäsenhankintakokemuksista?
”Jos työpaikalla on korkea järjestäytymisaste, työntekijöillä on enemmän vipuvartta ja neuvotteluvaraa. Saan usein kuulla ihmiseltä, joka ei ole liiton jäsen, että liiton jäsenmaksu on liian kallis. Siihen on helppo vastata, että jäsenmaksun saa takaisin jo sillä, että hyödyntää ammattiosastomme jäsenetuja, kuten tukea teatterilippuihin ja avantouintiin.” Saara
”Työpaikkamme järjestäytymisaste on kunnossa. Vain muutama työntekijä ei vielä kuulu liittoon. Meillä onkin tapana sanoa uusille työntekijöille, että meillä kaikki kuuluvat liittoon. Työpaikallamme kaikki tekevät jäsenhankintaa, se ei ole vain luottamushenkilöiden tehtävä. Korkeasta järjestäytymisasteesta seuraa se, että työnantaja suhtautuu meihin paremmin ja kuuntelee meitä.” Päivi
”Korkea järjestäytymisaste tarkoittaa sitä, että työntekijät puhaltavat yhteen hiileen ja seisovat yhdessä rintamassa, jolloin on helpompi taistella epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Työpaikallamme vuokratyöfirman kautta olevat työntekijät eivät ole niin hyvin järjestäytyneet, mutta vakituiset työntekijät onneksi kuuluvat liittoon.” Petra
”Liiton jäsenyys kannattaa paitsi sen takia, että mitä enemmän meitä on, sitä parempia työehtoja voimme vaatia, mutta myös sen takia, että SEL:n jäsenedut ovat huippuluokkaa! Liiton jäsenillä on mahdollisuus kouluttautua ja kehittää osaamistaan liiton ja ammattiosaston tuella esimerkiksi Murikka-opiston kursseilla, joita suosittelen lämpimästi. SEL myös tukee jäsentensä työelämään liittyviä opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa enintään 200 eurolla vuodessa.” Mikael
”Tärkein syy kuulua liittoon on työehtosopimus. Kun juttelen uuden työntekijän kanssa liiton jäsenyydestä, kysyn usein, tietääkö hän, miksi meille maksetaan yötyölisää. Liian usein kuvitellaan, että lisä tulee laista ja joudun korjaamaan, että ei tule, vaan siitä on sovittu vain työehtosopimuksessa. Ja jos haluaa saada myös jatkossa yötyölisän, kannattaa kuulua liittoon. Korkea järjestäytymisaste on merkki työnantajalle, että me tiedämme omat oikeutemme.” Laura
”Yhdessä linjalla, yhdessä liitossa! Se on mottomme työpaikalla. Olemme sopineet työnantajan kanssa, että uusien työntekijöiden perehdytystilaisuudessa on varattu tunti aikaa sille, että pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu esittäytyvät ja kertovat liitosta, jäsenyyden merkityksestä ja ammattiosaston toiminnasta sekä työturvallisuudesta.” Heli
”Meillä työntekijöiden korkea järjestäytymisaste näkyy siinä, että meillä on paremmat työehdot kuin mitä työehtosopimuksessa on sovittu. Sitä on myös hyvä käyttää perusteluna uudelle työntekijälle, että miksi kannattaa liittyä liittoon. Meillä nuoret työntekijät heräsivät lopullisesti liiton tärkeyteen viime työtaistelujen aikaan. He liittyivät jäseniksi ja olivat aktiivisesti mukana lakkovahteina. Nuorten tietoisuus ammattiyhdistysliikkeestä ja omista oikeuksista työelämässä on laskenut. Se tarkoittaa, että liiton jäsenten tekemä jäsenhankintatyö on aina vain tärkeämpää.” Paavo
”Työpaikallamme noin 70 % työntekijöistä on muunkielisiä ja edustamme 15 kansallisuutta. On tärkeää ymmärtää, että muunkieliset eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä, joka suhtautuu asioihin samalla tavalla. Suomeen muuttaneet työntekijät yleensä tarvitsevat tietoisuuden lisäämistä. Heidän kanssaan on käytävä läpi perusasiat, mikä on ammattiliitto, miksi jäsenyys on merkityksellistä ja mitä jäsenetuja liitolla on. Esimerkiksi oikeusapu on tosi iso ja tärkeä jäsenetu. Usein pitää kertoa myös, että ammattiliittoon kuuluminen on Suomessa tavallista ja turvallista.” Anton
”Meillä on työpaikalla tosi hyvä yhteishenki ja tiivis porukka. Se johtuu siitä, että meillä lähes kaikki kuuluvat liittoon. Korkea järjestäytymisaste takaa myös sen, että uudet työntekijät on suhteellisen helppo saada jäseniksi. Meillä on hyvä pääluottamusmies, joka tekee jäsenhankintaa aktiivisesti. Vielä enemmän pitäisi saada levitettyä ajatusta, että jäsenhankinnan pitäisi olla meidän kaikkien tehtävä, ei vain luottamushenkilöiden.” Jarno
”Meillä yleisin syy olla liittymättä liittoon on se, että koska asiat ovat nyt hyvin, ei jäsenyydelle koeta tarvetta. Vastaan siihen, että mietipä, että asiat voisivat olla vielä paremmin, jos me kaikki olisimme jäseniä ja voisimme vaatia työnantajalta parempia työehtoja. Ja toisaalta kehotan ajattelemaan, että nykyinen hyvä tilanne voidaan myös menettää, jos työnantaja päättää heikentää työehtojamme. Ihmisten tietoisuus ammattiliitoista on nykyään varsin huono, joten jäsenhankintakeskustelujen käymiseen tarvitaan riittävästi aikaa, eikä sitä aikaa oikein työpäivien aikana tunnu löytyvän. Onneksi jäsenhankinta on joskus helppoakin. Yhdeltä työkaverilta kysyin ihan ohimennen, että liitytkö liittoon ja hän vastasi iloisesti, että joo, liityn.” Pasi
”Työpaikkamme työntekijöiden järjestäytymisastetta ovat vielä entisestään nostaneet maan oikeistohallituksen tekemiset. Meillä on korkea järjestäytymisaste, koska meillä on tosi aktiiviset luottamushenkilöt. Liitto nähdään positiivisena asiana. Korkeasta järjestäytymisasteesta seuraa se, että työnantaja tietää, että me saadaan tarvittaessa pulju kiinni. Luulen, että ihmiset eivät tiedä riittävästi, että liiton jäsenyydellä on merkitystä myös työtapaturman sattuessa. Vain liiton jäsen saa liitolta apua, jos asiaa pitää alkaa selvittämään oikeudessa asti.” Jaska
”Liiton jäsenyys tuo turvallisen olon. Ja se, että työpaikalla on korkea järjestäytymisaste kasvattaa luottamusta entisestään. Voimme työpaikalla luottaa toisiimme, olemme samaa porukkaa ja tieto kulkee. Meillä on viime aikoina ollut aika paljon haasteita työpaikalla. Ne on helpompi kohdata, kun olemme yhtenäinen porukka. Kun puhun työkaverin kanssa liittoon liittymisestä, aloitan yleensä kertomalla, miten ja miksi itse aikoinani liityin liittoon. Puhun positiivisen kautta. En aloita puhumalla työttömyydestä tai ongelmista työpaikoilla, vaan siitä, mitä mahdollisuuksia liiton jäsenyys antaa esimerkiksi kouluttautua.” Mallu
”Meillä ihmiset ovat liiton jäseniä ja yhteishenki on hyvä. Haasteitakin jäsenhankinnassa on, erityisesti niiden nuorten osalta, jotka ovat talossa vain hetken töissä, kunnes jatkavat opiskelemaan tai muulle alalle. Kun koulussa ei enää juuri opeteta työelämään liittyvistä asioista tai ammattiliittojen merkityksestä, tuntuu jäsenhankinta hetkittäin vaikealta. Kaikesta huolimatta on jaksettava jututtaa ihmisiä ja kertoa ja perustella, miksi liiton jäsenyys on tärkeää. Samaa keskustelua olisi hyvä käydä myös niiden kanssa, jotka ovat jo jäseniä, jotta kiinnostus yhteisiin asioihin lisääntyisi entisestään.” Johanna
”Meillä on tapana kuulua liittoon ja liittoon suhtaudutaan myönteisesti sekä työntekijöiden että työnantajan puolelta. Jäsenhankintatyössä ihmistuntemus on tärkeää. On pystyttävä näkemään, milloin työkaverin kanssa on hyvä hetki keskustella tai kuka on paras henkilö käymään keskustelun. Minulla ei ole tapana pyytää uusia työntekijöitä jäseniksi ihan ensimmäisinä työpäivinä, koska silloin on yleensä jännittynyt ja pää on täynnä jo valmiiksi uusia asioita. Odottelen pari päivää ja sitten puhutan uudet työntekijät jäseniksi.” Mari
”Työntekijöiden korkea järjestäytymisaste takaa sen, että työpaikalla noudatetaan lakia, työehtosopimusta ja muita sopimuksia eikä johto pääse sanelemaan. Yksi hyvä jäsenhankintakeino on puhua työpaikalla liiton tapahtumista, risteilyistä, kesäfestareista ja muista, ja houkutella ihmisiä mukaan liiton hauskoihin tapahtumiin. Kaikkiin mahdollisen uuden jäsenen kysymyksiin ei tarvitse osata vastata. Liiton verkkosivuilta löytyy hyvin tietoa ja vastauksia kysymyksiin.” Joni
”Meillä järjestäytymisaste on kunnossa ja se tuo rauhallisuutta ja vakautta työpaikalle. Myös työnantaja suhtautuu liittoon positiivisesti. On harmillista, että liian monelle liitto tulee näkyväksi vasta siinä vaiheessa, kun törmää työpaikalla ongelmaan, johon tarvitsee apua. Liiton merkitys pitäisi huomata joka kerta, kun esimerkiksi tarkistaa tilinauhasta, onko palkka ja lisät maksettu oikein.” Antti
”Nuoret liittyvät liittoon huonommin kuin vanhemmat työntekijät. En tiedä miksi se on niin. Ehkä nuorilla ei ole tietoa siitä, mikä on ammattiliitto ja mitä hyötyä jäsenyydestä on. Tämä pitäisi pystyä perustelemaan vielä entistä paremmin. Käytän usein perusteluna liiton jäsenyydelle omia kokemuksiani siitä, kuinka sain liitosta apua ja tukea, kun sitä tarvitsin.” Joonas
”Meillä on jonkin verran työntekijöitä, jotka eivät ole liiton jäseniä. Syyksi he sanovat, että asiat ovat hyvin, jopa osin paremmin kuin tessissä on sovittu. Yksi työntekijä oli liittynyt liittoon, kun hän oli välissä käynyt hetken töissä työpaikassa, jossa asiat eivät olleet hyvin. Minulla on tapana vähintään kerran vuodessa kysyä kaikilta ei-jäseniltä, onko mieli muuttunut ja kiinnostaako liiton jäsenyys.” Jarmo