Euroopan lihateollisuuden räikeät ongelmat nousivat esiin korona-aikana. Epäkohtia yritetään nyt korjata hankkeella, joka tähtää työntekijöiden järjestäytymisasteen nostamiseen sekä palkkojen ja työolojen parantamiseen. Saksassa lakimuutokset ovat jo saaneet parannusta aikaan.
Elintarvikealan eurooppalaisten ammattiliittojen kattojärjestö EFFAT:n sekä elintarvikealan ammattiliittojen maailmanjärjestön IUF:n yhteisen #MeatTheStandards-hankkeen tavoitteena on parantaa liha-alan työntekijöiden asemaa Euroopassa. Kaksivuotiseen hankkeeseen on saatu EU-tukea.
Hankkeen piirissä on noin 32 000 eurooppalaista yritystä ja noin miljoonaa työntekijää. Liha-alan työntekijät ympäri Euroopan kamppailevat samojen haasteiden kanssa: Pitkät työpäivät, puutteet työturvallisuudessa ja huonot palkat ovat vain muutamia alan ongelmista.
– Hankkeen tavoitteena on nostaa järjestäytymisastetta ja edustavuutta työpaikoilla, kehittää palkkausta ja työoloja sekä vahvistaa liha-alan työntekijöiden ääntä poliittisessa keskustelussa. Hanke käynnistettiin kesäkuussa 2022, ja olemme vielä aika alussa. Uskon, että tämä on vasta alkusysäys ja hankkeemme saa jatkoa tämän kaksivuotiskauden jälkeenkin, EFFAT:n ruoka-, juoma- ja tupakkasektorin poliittinen sihteeri Wiebke Werneck arvioi.
Saksa polttopisteenä
Vahvana teollisuusmaana tunnettu Saksa on yksi hankkeen keskipisteenä olevista maista. Saksan liha-alan työntekijöitä vuosikausia sortanut alihankintajärjestelmä johti tuhansien työntekijöiden työolojen heikkenemiseen muuallakin Euroopassa.
Saksan lihateollisuus on ollut tunnettu työolojen polkemisesta sekä matalista palkoistaan, mikä johtui alihankkijoiden käytöstä varsinkin teurastuksessa ja lihanleikkuussa.
– Korona-aika toi liha-alan ongelmat esiin rajulla tavalla. Monin paikoin hygieniataso ja varautuminen ei ollut sillä tasolla kuin sen olisi pitänyt olla ja vuokratyön runsas käyttö korosti ongelmia, SEL:n entinen liittosihteeri ja pitkään kansainvälisistä asioista vastannut Henri Lindholm kuvailee.
Kun ongelmien laajuus tuli näkyväksi, päätettiin lähteä edistämään hanketta, joka parantaisi liha-alan työntekijöiden asemaa.
Alihankintakiellosta hyviä tuloksia
Keväällä 2020 Saksan hallitus hyväksyi lihateollisuuden työsuojeluvalvontalain, joka kielsi vuokratyön käytön kokonaan teurastuksessa ja lihanleikkuussa. Nyt liha-alan yritykset saavat Saksassa käyttää vuokratyötä enintään kahdeksan prosenttia vuotuisesta työmäärästä, ja tällöinkin vuokratyöntekijöille kuuluu maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka ja kohdella heitä tasa-arvoisesti talon kirjoilla olevien työntekijöiden kanssa.
Vuonna 2024 vuokratyön käyttö kielletään Saksassa myös lihanjalostustyössä. Yrityksen muilla osastoilla, kuten pakkaamossa, logistiikassa ja kuljetuksissa työtä voidaan jatkaa palvelusopimusten kautta.
Lakimuutoksen jälkeen noin 35 000 liha-alan työntekijää on siirtynyt alihankintayrityksiltä suoraan toimeksiantajan palkkalistoille. Samassa yhteydessä lakiin tuli pakolliseksi sähköinen työajan kirjaaminen, mikä on estänyt aiempien, jopa 16 tuntisten työpäivien teettämisen.
Saksassa elintarviketyöntekijöitä edustavan ammattiliitto NGG:n mukaan muutos on vahvistanut myös yritysneuvostojen asemaa ja liha-alan valvontaa on lisätty.
NGG onnistui myös kovien neuvottelujen ja työtaistelutoimien jälkeen solmimaan työnantajapuolen kanssa 27.5.2021 ensimmäisen yleissitovan työehtosopimuksen liha-alalle. Työehtosopimuksen piirissä on 160 000 työntekijää ja sen myötä alalle tuli 10,80 euron vähimmäistuntipalkka, joka nousi viime joulukuussa 11,50 euroon ja tulee nousemaan 1.12.2023 12,30 euroon. Palkat ovat parannuksia Saksassa aiemmin voimassa olleeseen 9,50 euron yleiseen minimipalkkaan.
Ongelmia on kuitenkin yhä. Viime tes-kierroksella sopua ei syntynyt esimerkiksi erilaisten lisien maksamisesta. NGG:n mukaan entisten alihankintayhtiöiden työnjohtotehtävissä työskennelleet ovat jatkaneet työskentelyä saksalaisissa liha-alan yrityksissä, minkä seurauksena työntekijöihin kohdistuu yhä määräileviä toimintatapoja ja sanallista väkivaltaa.
Myös työntekijöiden rekrytointi Itä-Euroopan maista saksalaisyrityksille jatkuu pääasiassa yhä entisten alihankintayhtiöiden toimesta. Myöskään siirtotyöläisten huonoihin asuinolosuhteisiin vuoden 2020 lakimuutos ei tuonut selvää parannusta. Saksan hallitus aikoo arvioida lihateollisuuden työsuojeluvalvontalain kesäkuussa.
– Saksan minimipalkka ei ole tämän hankkeen aikaansaannoksia, mutta se on yksi merkittävä asia hankkeen taustalla, Lindholm toteaa.
Viime syksynä hyväksytty EU:n minimipalkkadirektiivi velvoittaa EU-maat huolehtimaan, että työstä saa elämiseen riittävän palkan. Suomessa tämä hoituu jatkossakin työehtosopimusten kautta, ei minimipalkkalailla.
Saavutetut edut uhattuna
Mitä hankkeessa sitten on tähän mennessä tapahtunut? EFFAT:n hallitus lanseerasi hankkeen kesäkuussa. Syksyllä liha-alan yritysten EWC-edustajat ja ammattiliittojen edustajat kokoontuivat Gdanskiin. Tämän jälkeen on pidetty alueellisia seminaareja eri puolella Eurooppaa, esimerkiksi Puolassa, Irlannissa ja Saksassa.
– Seminaarien avulla on tarkoitus kartoittaa, millainen tilanne tietyissä yrityksissä on, niin järjestäytymisen kuin palkkauksen ja työolojen suhteen. Hankkeella pyritään myös lisäämään vuoropuhelua työntekijöiden ja työnantajien välillä, Lindholm kertoo.
Pohjoismaat tunnetaan Euroopassa liha-alankin suhteen mallimaina. Mutta Suomessakin ollaan uudenlaisten haasteiden edessä. Riskinä on, että ulkomaisen työvoiman kielitaidon puute ja tietämättömyys omista oikeuksista johtavat siihen, että työntekijöitä käytetään hyväksi.
– Vaikka meillä Suomessa moni asia on hyvin, ei ole itsestään selvää, että niin on tulevaisuudessakin. Meidän on pidettävä kiinni saavutetuista eduista ja hyvistä käytännöistä. Järjestäytymisasteen parantaminen on yhteinen haaste kaikkialla, Henri Lindholm summaa.
Teksti: Taru Salovaara ja Kati Oksman
Kuvassa on sikateurastamo Meckenheimista Bonnin läheltä. Liha-ala työllistää Saksassa noin 80 000 työntekijää. Kuva: Hermann J. Knippertz/Lehtikuva