Työuraeläkepäätös napsahti Tuija Tuomen kännykkään lomalla, kun hän oli juuri laskeutunut Gran Canarian lentokentälle marraskuun alussa.

Ylöjärveläinen Tuija Tuomi jäi työuraeläkkeelle tämän vuoden alussa. Hän oli eläköityessään 63-vuotias ja takana oli lähes 45 vuotta kestänyt työura elintarvikealalla. Sahalahden broileriteurastamolla Tuomi työskenteli Saarioisten palveluksessa vuoteen 2014, jolloin Atria osti sen, jonka jälkeen hän oli viimeiset yhdeksän vuotta atrialainen.

Ennen maaliskuuta 1978, jolloin Tuomen työura tiputeurastamolla alkoi, oli Tuomi työskennellyt pari vuotta lastenhoitajana, jota edelsivät kesätyöt Saarioisten sopimuskasvattajien tiloilla 1973–1975 muun muassa rikkaruohoja kitkien, mustaherukoita poimien ja persiljaa nostaen.

Täytettyään 18 vuotta hän soitti Saarioisille ja kysyi töitä, sillä hoitolapset olivat menossa kouluun. Hän pääsi joulusesonkiapulaiseksi einesten valmistukseen loppuvuodesta 1977, mutta palasi sen jälkeen pariksi kuukaudeksi kaksospoikien hoitajaksi.

Työuraeläkkeen tiukat kriteerit

Työuraeläke on tarkoitettu raskasta ja kuluttavaa työtä pitkään tehneille työntekijöille. Työuraa pitää olla takana vähintään 38 vuotta ja työkyvyn on oltava pysyvästi heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi.

Työn rasittavuutta ja kuluttavuutta arvioitaessa edellytetään, että työ on merkittävässä määrin sisältänyt vähintään yhtä seuraavista tekijöistä:

1. suurta lihasvoimaa edellyttäviä tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavia työliikkeitä,

2. hengitys- ja verenkiertoelimistön erityisen voimakasta kuormittumista,

3. kuormittavia ja hankalia työasentoja,

4. voimaa tai suurta nopeutta vaativia toistuvia työliikkeitä taikka työliikkeitä, jotka sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa,

5. työskentelyä erityisen vaativassa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttavassa vuorovaikutteisessa työssä tai

6. työskentelyä jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävässä tehtävässä, jossa on korkea tapaturman tai onnettomuuden riski tai ilmeinen väkivallan uhka.

Työuraeläke voidaan myöntää 63 ikävuoden ja alimman vanhuuseläkeiän väliseksi ajaksi. Alimmassa vanhuuseläkeiässä työuraeläke muuttuu automaattisesti vanhuuseläkkeeksi. 38 vuoden työuraan työskentelyajaksi luetaan myös vanhempainpäivärahakaudet enintään kolmen vuoden ajalta sekä vähäiset poissaolojaksot sairauden tai lomautuksen vuoksi sekä tilapäinen työttömyys. Hakijan tulee olla hakuhetkellä joko raskaassa kokoaikatyössä tai sen päättymisestä on kulunut alle vuosi.

Erittäin raskasta ja fyysistä työtä

Vuonna 1978 Saarioisilla aloitettiin uusien broileripatatuotteiden valmistus, joiden valmistukseen Tuija Tuomeakin kysyttiin töihin.

– Äidiltäni, joka oli samassa työpaikassa, kysyttiin, että missä se likka nyt on, tarvittais hommiin.

Varsinkin ensimmäiset 20 vuotta Tuomen työ oli fyysisesti erittäin raskasta.

– Haimme työkaverin kanssa kylmiöstä 500–600 kiloa painavan lavallisen tipuja pumppukärryillä. Siitä 20–25 laatikollista lintuja kipattiin pöydälle ja leikattiin puukolla paloiksi paljain käsin. Paloitellut lihat heiteltiin saaveihin, jotka 40–50 kiloa painavina nostettiin yksin puolen metrin korkeudessa olleelle vaa’alle, polvella vauhtia pukaten. Siinä pysyi yleiskunto hyvänä, Tuomi toteaa.

Jossain vaiheessa työssä alettiin käyttää kumihanskoja ja myöhemmin viiltohanskoja. Puukkojen terävänä pysymisestä vastasi jokainen työntekijä itse, ja kerran vuodessa tehtiin tahkolla parempi teroitus.

– Eläkekahveilla yksi työnjohtajista sanoi, että tapa, jolla aikoinaan teitte töitä, ei olisi nykyään enää mahdollista.

Kun Suomi liittyi EU:hun, tiukentuivat myös suomalaiset lihankäsittelyvaatimukset. Tarvittiin uudet, modernit teurastamo- ja leikkuutilat, joiden myötä työn fyysisyys keveni muun muassa erilaisten nostinten avulla. Työ muuttui samalla kuitenkin kylmätyöksi. Puukkojen tilalle tulivat pyöröveitset, jotka muistuttavat Tuomen mukaan välinettä, jolla vuollaan kebabia annoksiin kebabravintoloissa.

– Laskin kerran, että tipuja pyöröveitsellä trimmatessa tuli vuoron aikana 10 000 toistoa.

Tuomi toimi leikkuutyön ohessa myös broilerin pakkaamossa, mikä oli myös rasittavaa toistotyötä. Koko ajan hän työskenteli urakalla ja pääasiassa seisoen.

Eläkkeelle mahdollisimman terveenä

Tuija Tuomella oli tavoitteena päästä eläkkeelle niin aikaisin kuin mahdollista ja mahdollisimman terveenä. Jotkut työpaikalla epäilivät Tuomen olevan liian terve työuraeläkkeen myöntämiseen. Koronapandemialla oli kuitenkin näppinsä pelissä myönteisen työuraeläkepäätöksen saamisessa.

– Kävin jumpassa kahdesti viikossa ja lauantaisin puolison kanssa tanssimassa. Kun paikat menivät koronan takia säppiin, työ alkoi tuntua kehossa.

Viimeisen kolmen vuoden aikana Tuomelle kertyi useita lyhyempiä, 3–14 vuorokauden sairauslomia. Työuraeläkehakemukseen tarvittavaan B-lausuntoon lääkäri oli kirjoittanut Tuomella olleen kova kipukynnys ja korkea kynnys jäädä sairauslomalle.

Pidempiaikaisena sairautena hänellä oli Mortonin neurooma, jossa päkiässä tuntuu vihlovaa, tykyttävää ja polttavaa kipua, ja lisäksi puutumista, pistelyä tai kuumotuksen tapaista vihlontaa. Seisomatyössä vaiva oli hankala, eikä erikoispohjallisista ollut aina apua.

Lisäksi Tuija Tuomen kyynärpää leikattiin rasitusvamman takia vuonna 2007.

– Leikkausta edelsi pitkä, noin 10 kuukauden sairausloma, kun silloinen työterveyslääkäri ei suostunut antamaan lähetettä magneettikuvaukseen erikoislääkärien suosituksesta huolimatta, jolloin leikkausta vaativaa vaivaa ei voinut todentaa. Lähete hoitui lopulta kotipaikkakunnan lääkärin kautta. Leikkaus sujui hyvin ja jumppasin sen jälkeen muutamassa viikossa käteni kuntosalilla työkuntoon, Tuomi muistelee.

Alentuneesta työkyvystä kertoo sekin, että Tuomi teki viimeiset kaksi vuotta joko nelipäiväistä työviikkoa tai 6-tuntista työaikaa muutaman viikon jakso kerrallaan. Hän käytti näin pandemian aikana peruuntuneiden matkojen takia pitämättä jääneitä vuosilomia, vaikka esimiehet neuvoivat häntä hakemaan korvausta Kelalta alentuneen työkyvyn takia.

– Sanoin, etten jaksa sitä paperirumbaa ja että saanen käyttää lomapäiväni kuten haluan, Tuomi toteaa.

Hankki tiedot työuraeläkkeestä itse

Ennakkopäätöstä työuraeläkkeestä tulee hakea noin kolme kuukautta ennen suunniteltua eläkkeelle siirtymistä. Ennakkopäätös on voimassa kuusi kuukautta, minä aikana voi harkita, milloin jää eläkkeelle vai jatkaako työskentelyä. Työuraeläkkeen pitää kuitenkin alkaa ennen alinta vanhuuseläkeikää. Eläke voi alkaa aikaisintaan hakemista seuraavan kuukauden alusta.

Haasteena Tuija Tuomen työuraeläkkeen haussa oli, ettei työpaikalla eikä paikallisessa Kelan toimistossa tiedetty työuraeläkkeen hakemisesta mitään.

– Ainoa missä Kela auttoi, oli eläkkeen hakupaperien tulostus. He toki kiittivät, että nyt asia on heillekin tuttu, Tuomi naurahtaa.

Kela olikin väärä osoite eläkehakemukselle, sillä Tuomen eläkeyhtiö on Varma, ja sinne Tuomi lähetti hakemuksen työuraeläkkeen ennakkopäätöksen saamiseksi elokuun lopussa. Hakemuksen liitteinä olivat työterveyslääkärin B-lausunto, jossa työterveyslääkäri kuvasi nykyisten ja aiempien työtehtävien rasittavuutta ja otti kantaa Tuomen työkykyyn sekä työnantajan kuvaus Tuomen työtehtävistä. Todistusten laatijat eivät olleet samassa työpaikassa Tuomen kanssa alkutyöuralla, joten Tuomen piti osata itse kertoa heille tarkasti työnteostaan ja vaivoistaan.

Tuomi oli kuullut, että työuraeläkepäätös voisi tulla nopeastikin, mutta lokakuussa hakemus juuttui Varman asiantuntijalääkärin pöydälle ruuhkan takia. Tuomi kyseli useaan otteeseen hakemuksen etenemisestä, sillä toiveissa oli jäädä eläkkeelle vuodenvaihteessa.

Hän toivoi, että saisi päätöksen ennen marraskuun alussa olevaa Kanarian matkaa. Lopulta tieto päätöksestä kilahti puhelimeen matkan alussa: Teillä on oikeus työuraeläkkeeseen, siinä luki. Tuomella oli sen verran vielä vuosilomia pitämättä, joten hänen ei tarvinnut tehdä enää yhtäkään työvuoroa.

– Tietojeni mukaan olen ensimmäinen ja tällä hetkellä ainut atrialainen, jolle työuraeläke on myönnetty.

Kuin pitkällä lomalla olisi

Tuija Tuomi kertoo toimineensa työpaikallaan työkavereidensa äänitorvena epäkohdissa. Hän muun muassa laati työnantajalle kirjallisen anomuksen, että työntekijät saisivat pyöröveitsiin uudet moottorit, sillä ne olivat 20 vuotta vanhat ja niiden tehot olivat selvästi heikentyneet, jolloin niiden käytön jatkaminen lisäisi sairauslomien todennäköisyyttä. Esitys meni läpi seuraavan vuoden budjettiin.

Viime vuoden kesäkuussa työnantaja haki Tuomelle Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan mitalia ja se hänelle myönnettiin joulukuussa. Hän arvelee työnantajan kokeneen hänet reiluna ja oikeudenmukaisena työntekijänä. Mitali annettiin Atrian ansiomerkkijuhlissa tammikuussa.

Tuomen työuraeläkkeen suuruus on se eläkemäärä, joka hänelle oli karttunut eläkkeelle siirtymiseen mennessä. Tuoreen eläkeläisen taloutta on helpottanut se, että pitkien työmatkojen yli 300 euron kuukausittaiset polttoainekulut ovat jääneet pois.

Eläkkeellä olo on Tuija Tuomesta tuntunut toistaiseksi siltä kuin olisi pitkällä lomalla. Puolisonsa kanssa Tuomi on innokas tanssija ja Gran Canarialle matkaaja. Luonnollisesti aikaa kuluu myös lastenlasten kanssa.

– Liiton Kesäpäivillä voitin vuosien 2006–2019 aikana yhteensä 19 mitalia 100 ja 800 metrin juoksuista sekä pituushypystä. Harmi, kun ei ole näitä lajeja enää, sillä intoa riittäisi osallistua jatkossakin. Aion toki jatkaa Kesäpäivillä käymistä, jos on mieluisaa ohjelmaa, Tuomi kertoo.

Toinen rakas harrastus on kutominen.

– Kerran vuodessa vien sata paria villasukkia Kanta-Hämeen sairaalan synnytysosastolle. Tiettävästi olen siellä itsekin forssalaisena käynyt syntymässä.

Tänä vuonna työuraeläkkeen rinnalla voi työskennellä ja ansaita 922,42 euroa kuukaudessa. Tuomi ei eläkettä hakiessaan miettinyt työskentelyvaihtoehtoa. Tarvittaessa hän voisi harkita sesonkityötä esimerkiksi Mutalan kylällä sijaitsevalla Suklaatilalla, joka on suklaatuotteiden pienvalmistaja ja jossa Tuomi on teettänyt lahjaksi suklaatuotteita omilla kääreillä.

– Vaikka työuraeläkkeitä ei vielä ole kovin monelle myönnetty, neuvon muitakin selliläisiä tutustumaan tarkasti työuraeläkkeen myöntämiskriteereihin ja hakemaan, mikäli kriteerit täyttyvät.


Teksti ja kuva: Kati Oksman

Työuraeläkelukuja 2022

● Työuraeläkkeen saajia 31.12.2022: 104
● Elintarviketeollisuudessa työskennelleitä työuraeläkkeen saajia: 10
● Keskimääräinen työuraeläke 31.12.2022: 2150 €/kk
● Alkaneita työuraeläkkeitä: 119, joista 105 miestä ja 14 naista (11,7 %)

Jos olet kiinnostunut hakemaan työuraeläkettä, voit kysyä lisää SEL:n sosiaalisihteereiltä sekä omasta työeläkevakuutusyhtiöstäsi.