| Tänään juhlitaan Suomalaisen ruoan päivää. Merkkipäivä muistuttaa, miten ylpeitä me suomalaiset saamme olla omassa maassa tuotetusta ruoasta vuoden jokaisena päivänä. Ruokaa pidetään helposti itsestäänselvyytenä, mutta viimeistään koronan aiheuttamat poikkeukselliset olot ovat avanneet suomalaisten silmät näkemään omissa käsissä olevan elintarviketuotannon suuren arvon. Avoimessa maailmassa mikään maa ei pärjää täysin yksin, mutta etenkin kriisin hetkellä ruokahuollon korkealla omavaraisuudella on suuri merkitys. – Silloin, kun ruoan saatavuus on kunnossa, ei arjessa tule miettineeksi, miten paljon työtä ja osaamista vaaditaan, että kuluttajien saatavilla on koko ajan runsas valikoima turvallisia, terveellisiä, vastuullisesti valmistettuja ruokia ja juomia, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja sanoo. Elintarvikeyritykset ja alan ammattilaiset ovat avainroolissa teollisessa verkostossa, jossa raaka-aineista jalostetaan kuluttajien toiveiden mukaisia tuotteita helposti nautittaviksi tai edelleen hyödynnettäviksi. Elleivät koneet pyörisi ja käsiparit ahkeroisi elintarviketehtaissa, ruokakaupoissa ei juuri olisi mitä myydä eikä ihmisillä mitä kattaa ruokapöytiinsä. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen: Ruokakaupan hintasodalla on hintansa Tiesitkö tämän suomalaisesta elintarviketeollisuudesta? • Merkittävä työllistäjä. Elintarvikeyritysten palveluksessa 38 000 henkeä lähes 1 800 toimipaikassa. Yrityksiä Suomen jokaisessa maakunnassa Ahvenanmaalta Lappiin. • Mittavat kerrannaisvaikutukset. Yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa synnyttää yli kolme työpaikkaa muualle yhteiskuntaan. • Naisvaltaisimpia teollisuudenaloja. Työntekijöistä 48 % naisia, tehdasteollisuudessa vastaava osuus 26 %. Tehdasteollisuuden naistyöntekijöistä 22 % työskentelee elintarvikeyrityksissä. • Paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä. 65 % yrityksistä työllistää enintään viisi henkilöä. • Korkea kotimaisuusaste. Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on keskimäärin 82 %. Suurin kulutustavaroiden valmistaja, neljänneksi suurin teollisuudenala. • Arvonlisää ja verotuloja. Tuotannon liikevaihto 11,1 miljardia euroa, jalostusarvo 2,6 miljardia euroa. Elintarvikkeiden valmisteveroista ja arvonlisäverosta valtion kassaan 3,6 miljardia euroa vuodessa. • Vientiä ja tuontia. Ruoka- ja juomaviennin arvo 1,75 miljardia euroa ja tuonnin 4,7 miljardia euroa. • Yhteiskunnan tukijalka. Koko ruoka-ala eli alkutuotanto, elintarviketeollisuus, päivittäistavarakauppa ja ammattikeittiöt työllistävät Suomessa välilliset vaikutukset mukaan lukien 340 000 henkeä eli joka kahdeksannen työikäisen. Joka kymmenes veroeuro tulee ruoka-alalta. Lähde: ETL Tiesitkö tämän suomalaisesta maataloudesta? • Suomalainen naudan pihvi on voittanut kaksi viimeisintä Maailman paras pihvi –palkintoa. • Suomalaisella sialla on saparo, mutta 90 prosentilla ulkomaisista lajitovereista ei. • Suomalaisessa kananmunassa ei ole salmonellaa. Sen ansiosta kakkutaikinaa voi maistaa vaikka raakana. • Suomalainen broileri on niin terve, että sen kasvatuksessa ei ole käytetty kymmeneen vuoteen antibiootteja. • Suomalaisesta maataloudesta laadittiin tänä vuonna – MTK:n ja ja SLC:n toimeenpanemana – ilmastotiekartta vuoteen 2035 (ja vuoteen 2050). Se on laatuaan aivan ensimmäisiä maailmassa. Tämä ilmastotiekartta on osa Suomen hallituksen ilmastopolitiikan “Hiilineutraali Suomi 2035” valmistelua. • Suomalaisen kasvihuonetuotannon hiilijalanjälki on reilun 10 vuoden aikana vähentynyt yli 50 prosenttia. • Suomalainen maito on laadultaan maailman huippua. • Suomalainen mansikka on erityisen makea valoisien kesäöiden ansiosta. • Suomessa tuotetaan yli 60 prosenttia kaikesta maailman ruuasta, joka kasvaa 60. leveyspiirin pohjoispuolella. • Suomi tuottaa valtaosan maailmalle myytävästä kuminasta, sillä valoisa kesä tuottaa kuminaan erityisen runsaasti aromia ja makua. • Suomalaisen perunan ravintosisältö on erinomainen. Perunassa on vähän kaloreita eikä kolesterolia lainkaan. Se sisältää myös C-vitamiinia, kuituja ja antioksidantteja. • Suomalainen osaaminen mallasohran viljelyssä tunnetaan maailmalla ja siksi suomalainen ohra on haluttu oluen raaka-aine. • Suomi tuottaa maailman tuoreimman ja makeimman pakasteherneen, kiitos valoisan kesän. • Kotimainen kaura on laadultaan maailman huippua. • Suomi on maailman pohjoisin viljaa viljelevä maa. • Viljoissa olemme omavaraisia myös kriisitilanteen aikana, huoltovarmuus toimii. • Kuluttajalla on mahdollisuus valita myös kotimaisia luomutuotteita. Suomen viljelypinta-alasta noin 14 prosenttia on luomua. Lähde: MTK |
ETL: Suomalaisen ruoan päivä muistuttaa oman elintarviketuotannon tärkeydestä
