Elintarvikealan työntekijöiden palkat nousivat hieman muuta teollisuutta enemmän

Elintarvikealan työntekijä tienasi viime vuonna keskimäärin 17,72 euroa tunnissa. Elintarvikealan palkat nousivat 2,2 prosenttia, kun muussa teollisuudessa palkat nousivat 2,1 prosenttia.

Elintarvikealan työntekijöiden palkat nousivat vuonna 2021 hieman muuta teollisuutta enemmän ja palkkaeroa suhteessa muun teollisuuden keskiansioihin otettiin viime vuonna kiinni 0,49 prosenttiyksikköä.

Teollisuuden työntekijöiden keskimääräinen tuntipalkka oli viime vuonna 18,23 euroa, kun elintarvikealan työntekijöiden keskiansio oli 17,72 euroa tunnissa, mikä tarkoittaa keskimäärin noin 2 994 euron kuukausipalkkaa.

Elintarvikealalla työntekijöiden palkat ovat edelleen muuta teollisuutta jäljessä 2,80 prosenttia.

– Kovin kaukana emme ole teollisuuden keskipalkoista, mutta on meillä edelleen kiinni otettavaa, SEL:n palkkasihteeri Ari Huuki toteaa.


Panimoissa parhaat palkat

Elintarvikealalla suurimmat keskiansiot työntekijöille maksetaan panimoalalla, jossa keskituntiansio oli viime vuonna 20,68 euroa. Pienimmät palkat maksettiin meijerialalla, jossa työntekijän palkka oli keskimäärin 16,70 euroa tunnissa. Liha-alan työntekijöiden keskituntiansio vuonna 2021 oli 18,29 euroa, leipomoalan 17,92 euroa ja teollisuudessa 16,94 euroa.

Keskituntiansioissa ei ole huomioitu ylitöitä tai sunnuntailisiä.

Palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n keräämiin palkkatilastoihin. Elintarvikealan luvut perustuvat Elintarviketeollisuusliitto ETL:n jäsenyritysten Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle ilmoittamiin työntekijöiden palkkatietoihin.

Vuoden 2021 luvuissa on mukana lähes 15 000 elintarvikealan työntekijän palkkatiedot jokaiselta viideltä SEL:n sopimusalalta. Läheskään kaikki elintarvikealan työntekijät eivät ole tilastoissa mukana, sillä SEL:n ja ETL:n välisten elintarvikealan työehtosopimusten piirissä työskentelee arviolta noin 25 000 työntekijää.

– Tilastot eivät kerro koko totuutta, mutta ne antavat meille osviittaa jäsentemme palkkatasosta ja siitä, miten palkat elintarvikealalla ja eri sopimusaloillamme kehittyvät. Palkkatilastot perustuvat siihen, mitä työnantajat ilmoittavat ja yhdenkin ison työnantajan poisjäänti voi heilauttaa keskiarvoa, Huuki muistuttaa.


Naisilla huonommat liksat

Sukupuolten väliset palkkaerot ovat kaikilla SEL:n sopimusaloilla edelleen selvät, eivätkä ne ole pienentyneet viime vuosina. Elintarvikealalla naisten keskituntipalkka vuonna 2021 oli 16,94 euroa ja miesten 18,88 euroa. Keskituntipalkassa oli siis eroa 1,94 euroa eli miesten tuntipalkka oli 11,45 % naisia parempi.

Teollisuuden sopimusalalla sukupuolten välinen palkkaero on pienin: miesten tuntipalkka oli 7,32 prosenttia suurempi kuin naisten. Maidonjalostusalalla palkkaero on 8,73 prosenttia, panimoalalla 9,06 prosenttia ja liha-alalla 15,99 prosenttia miesten hyväksi. Leipomoalalla ero palkoissa miesten hyväksi on suurin: 16,29 prosenttia.

Elintarvikealan työntekijöillä sukupuolten välinen palkkaero on hieman pienempi kuin koko yhteiskunnassa keskimäärin. Kun huomioidaan kaikki suomalaiset palkansaajat, siis myös toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt, naisten ansiot olivat keskimäärin 16 prosenttia miesten ansioita pienemmät vuonna 2020.

Miksi miehet sitten tienaavat elintarvikealalla selvästi naisia paremmin, vaikka elintarvikealalla työntekijöille maksetaan samasta työstä samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta?

SEL:n palkkasihteeri Ari Huuki vastaa, että sukupuolten väliset palkkaerot syntyvät siitä, että miehet sijoittuvat myös elintarvikealan työpaikoilla naisia useammin paremmin palkattuihin työtehtäviin.

– Esimerkiksi pakkaamotyöt ovat perinteisesti olleet naisvaltaisia, kun taas esimerkiksi lihanleikkaajat ja teurastajat ovat perinteisesti olleet miehiä.

Vaikka monet aiemmin fyysisesti raskaat työtehtävät ovat nykyisin vähemmän fyysisiä koneiden ja automaation ansiosta, asenteet ja työnjako työpaikoilla ovat vakiintuneita. Palkkaeroja on vaikea saada pienenemään muuten kuin monipuolistamalla työnkuvia ja muuttamalla asenteita siitä, kuka mitäkin työtä voi tehdä.

– Työpaikoilla olisikin paikallaan pohtia sukupuolittuneen työtehtäviin sijoittumisen tarkoituksenmukaisuutta ja silloin kun siihen ei ole perusteita, pyrkiä siitä eroon, Huuki sanoo.

Liity
jäseneksi