Elintarvikeala vähentää ruokahävikkiä materiaalitehokkuudella

Elintarviketeollisuus, pakkausala ja kaupan ala ovat tehneet elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksen, jolla vähennetään ruokahävikkiä, kehitetään pakkausten ympäristöystävällisyyttä ja lisätään materiaalien kierrätystä.

Suomalainen päivittäistavarakauppa on sitoutunut vähentämään ruokahävikkiä vuoden 2016 tasolta vähintään 13 % vuoteen 2021 mennessä. Elintarviketeollisuus asettaa oman tavoitteensa vuoden loppuun mennessä. Materiaalitehokkuuden sitoumus asettaa raamit elintarvikealan yhteisille tavoitteille, mutta käytännössä kukin sitoumuksen allekirjoittanut yritys valitsee keinot tavoitteisiin pääsemiseksi itse.

– Tämä on sitovaa lainsäädäntöä toimivampi keino vähentää hävikkiä. Yrityksillä on koko kirjo erilaisia keinoja käytössään oman toimintansa kehittämiseksi. Sitoumus kannustaa myös innovatiiviseen yhteistyöhön elintarvikealan yritysten välillä. Päivittäistavarakaupassa hävikki on suuri kustannuskysymys, joten meillä on myös taloudellinen kannuste tehdä parhaamme hävikin vähentämiseksi, johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä sanoo. 

Myynnin volyymissä mitattuna jo yli 90 prosenttia päivittäistavarakaupan toimijoista on mukana sitoumuksessa.

Elintarvikealalla monia keinoja hävikin vähentämiseen

Kaupan alalla keskeinen keino hävikin synnyn ehkäisyssä on myynnin mahdollisimman tarkka ennakointi ja kysyntää vastaava tilaaminen.  Myös vanhenevien tuotteiden myynti alennuksin ja sunnuntaiaukioloajat ovat vähentäneet hävikkiä.

Elintarvikealan yrityksissä elintarvikejätettä ja hävikkiä vähennetään muun muassa tuotteita ja tuotantoprosesseja kehittämällä. Hyödyntämiskelpoisia jakeita ohjataan edelleen raaka-aineiksi bioenergian ja rehujen valmistukseen. Lisäksi sivuvirroista kehitetään uusia tuotteita.

Materiaalikatselmuksilla voidaan teollisuudessa tunnistaa systemaattisesti hukkaa synnyttäviä tekijöitä. Pienissä ja keskisuurissa elintarvikealan yrityksissä tyypillinen materiaalikatselmuksissa todettu säästöpotentiaali on keskimäärin 600 000 euroa vuodessa.

Pakkauksilla on keskeinen rooli ruokahävikin ehkäisyssä koko elintarvikeketjussa, myös kotitalouksissa. Yhden ja kahden hengen talouksien määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti. Hävikkiä syntyy helposti, jos pakkauskoot ovat niille liian suuria. Moni elintarvikealan yritys onkin vastannut tarpeeseen tarjoamalla tuotteitaan useassa pakkauskoossa. Sen lisäksi että pakkausten materiaaliratkaisuilla voidaan parantaa tuotteiden säilyvyyttä, niillä voidaan helpottaa myös pakkausten kierrätystä ja vähentää logistiikkakustannuksia. 

– Oikeanlainen pakkaus suojaa tuotetta ja ehkäisee hävikkiä. Näin pystytään vähentämään elintarvikkeista aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Kuluttajilla on myös mahdollisuus vaikuttaa ruokapakkausten ympäristövaikutuksiin huolehtimalla niiden asianmukaisesta kierrätyksestä, toimialapäällikkö Anna Vainikainen Elintarviketeollisuusliitosta muistuttaa.

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus allekirjoitettiin valtionhallinnon kanssa alkuvuodesta ja tuloksia raportoidaan ensi kertaa vuoden 2020 keväällä. Motiva koordinoi sitoumustoimintaa ja koostaa yritysten raportointitiedot.

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumukseen liittyneet yritykset


Ruokahävikin pienentäminen on ilmastoteko, jonka jokainen voi tehdä

Hävikkiviikkoa vietetään 9.-15.9.2019. Tänä vuonna teemana ovat ruokahävikin ilmastovaikutukset. Tutkimusten mukaan kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta noin kolmannes syntyy ruuasta. Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa ympäristöä, sillä ruuantuotannossa tarvitaan paljon maata ja vettä. Samalla syntyy kasvihuonekaasupäästöjä sekä vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä.

Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa. Henkilöä kohden ruokaa heitetään pois noin 23 kiloa vuodessa, mikä verottaa vuositasolla jokaisen suomalaisen taloutta 125 euron verran. Suomalaisten kotitalouksien ruokahävikki vastaa noin 100 000 keskivertohenkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.

Hävikkiviikkoa on vietetty vuodesta 2013 lähtien.
 

Kymmenen vinkkiä kuluttajalle ruokahävikin vähentämiseen

  1. Mieti jo ennakkoon, mitä vanhentuvia ruoka-aineita sinulla on kotona, ja suunnittele ostokset sen mukaan.
     
  2. Ota valokuva jääkaappisi sisällöstä ennen lähtöäsi ruokaostoksille. Näin näet kaupassa mitä tuotteita jääkaapissasi jo on, ja vältyt turhilta ostoksilta.
     
  3. Pakkauskoon valinnassa on oleellista se, että kaikki pakkauksessa oleva ruoka tulee käytettyä. Pakkausten ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin hukkaan menevän ruoan. Edullinen kilohinta ei merkitse säästöä, jos osa pakkauksesta jää lopulta käyttämättä.
     
  4. Muista, että parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi.
     
  5. Muista aistinvarainen arviointi. Katso ja nuuhki. Jos ruoka ei näytä tai tuoksu pilaantuneelta, eikä viimeinen käyttöpäivä ole mennyt, kokeile maistaa pieni pala. Uskalla luottaa aisteihisi!
     
  6. Jos ruokaa jäi pieni määrä, hyödynnä se osana seuraavan päivän ateriaa. Jos ruokaa jäi isompi satsi, pakasta se ja käytä myöhemmin.
     
  7. Kaikkein nopeimmin pilaantuvat tuoretuotteet kannattaa asetella jääkaapissa samalle hyllylle silmiesi korkeudelle, jotta ne eivät unohdu kaapin perukoille.
     
  8. Ota ruokaa lautasellesi nälän, älä tottumuksen mukaan.
     
  9. Pidä pää kylmänä kaupassa: Osta vain ne tuotteet, jotka tiedät ehtiväsi käyttää ennen niiden pilaantumista.
     
  10. Ruokaostoksille ei kannata mennä nälkäisenä, sillä nälkäisenä on helppo sortua tarpeettomiin heräteostoksiin.

    Lähde: Hävikkiviikko
Liity
jäseneksi