Työmarkkinaratkaisujen syksy

Työnantajapuolen ideologisista työmarkkinapuheista, joissa palkankorotusvaraa ei ole ja joustaminen työnantajan tahdon mukaan on ainoa mahdollisuus, on päästy vihdoin eteenpäin. Monille aloille on jo syntynyt työehtosopimuksia.

On selvää, että poikkeuksellinen palkankorotusten nollaratkaisujen aika on ohi. Itsekin sanoin jo aiemmin, että nollaratkaisuja esitetään puhtaasti ideologisista syistä. Niille ei olisi ollut mitään perustetta suhdannekehityksen eikä pidemmän ajanjakson palkka- tai tuloskehityksen perusteella.

Nyt luulisi myös kaikille olevan selvää, ettei työnantajapuolella ole ollut kiinnostusta alun perinkään mihinkään erikseen sovittavaan ”Suomen malliin”, koska he ovat tienneet saavansa vientiteollisuusvetoisen palkkaratkaisun muutenkin. Oli jo kauan sitten ennakoitavissa, että Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton ratkaisu syntyy ensimmäisenä ja että maan hallitus yhdessä työnantajapuolen kanssa tekee siitä ”palkka-ankkurin”, jota toteuttamaan valjastetaan valtakunnansovittelija.

Jos joku ammattiliitto aikoo saada Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton palkkaratkaisua suuremmat korotukset, on liitolla ja sen jäsenistöllä oltava valmius toteuttaa merkittäviä työtaistelutoimia eli lakkoja. Toinen tie on ”myydä” työehtoja eli suostua tekstiheikennyksiin saadakseen palkka-ankkuria korkeammat korotukset.

SEL ei ole monestikaan ollut mukana keskitetyissä palkkaratkaisuissa. Tämä ei tarkoita, että olisimme eläneet jotenkin ulkopuolella niin, ettei meihin olisi vaikuttaneet ympäröivässä työmarkkinakentässä syntyneet palkkaratkaisut. Olemme tehneet vuosituhannen vaihteen jälkeen pitkiä, kolmen tai neljän vuoden työehtosopimuksia. Pitkissä sopimuksissa palkkakehitys on taattava viimeisten sopimusvuosien osalta sitomalla se jollain tavalla ympärillä syntyviin ratkaisuihin.

Meillä nyt voimassa olevissa työehtosopimuksissa tämä on tehty sitomalla kolmen viimeisen sopimusvuoden palkkaratkaisu kolmen ns. verrokkisopimuksen palkkaratkaisuihin. Verrokkityöehtosopimukset ovat teknologiateollisuus, kemian perusteollisuus sekä mekaaninen metsäteollisuus. Vaikka teknologiateollisuuden sopimus onkin palkankorotustason yleistä linjaa määrittävä, on meidän odotettava kahden muun auki olevan verrokkisopimuksen syntymistä. Sillä vaikka niiden korotusprosentit olisivatkin samalla tasolla, korotusten rakenne ja ajankohdat saattavat olla erilaisia. Kun kaikki verrokkisopimukset ovat syntyneet, sovitaan elintarvikealan työntekijöiden palkankorotuksista yhdessä sovitun laskentamallin mukaisesti työnantajaliitto ETL:n kanssa.

Liity
jäseneksi