Tehyn ja Superin työehtosopimusneuvotteluista ei ole viime aikoina juuri puhuttu julkisuudessa työntekijäpuolen vaatimuksista tai työnantajapuolen tarjouksista, kun huomio on keskittynyt hoitajien lakko-oikeuden rajoittamiseen määräaikaisella lainsäädännöllä.
Liian pienelle huomiolle ovat jääneet käräjäoikeuden tekemät lakko-oikeutta rajoittavat turvaamistoimipäätökset, joiden haku työnantajapuolelta näyttää lisääntyvän koko ajan. Käräjäoikeuksien kautta toteutettu lakko-oikeuden rajoittaminen on huomattavasti suurempi ja laajempi uhka työntekijöiden lakko-oikeudelle kuin syntyneeseen tilanteeseen säädetty määräaikainen laki.
Tes-neuvotteluihin liittyvät työtaistelutoimet syntyvät siitä, ettei päästä sopuun neuvottelemalla. Suomalaiseen työtaisteluperinteeseen ovat kuuluneet lakkorajat, joista lakon julistava liitto on päättänyt yhteiskunnan välttämättömien toimintojen pyörimisen huomioimiseksi.
Nyt ollaan tilanteessa, jossa työnantajapuoli on lähtenyt horjuttamaan koko työehtosopimusjärjestelmää ja sen seuraukset voivat olla arvaamattomat. Oli esimerkiksi täysin ymmärrettävää, ettei Paperiliitto tehnyt lakkorajauksia keväällä UPM:n lakossa, koska UPM ei suostunut noudattamaan päättyneen työehtosopimuksen työehtoja lakon ulkopuolelle rajattavaan työhön. Paperiliitto ei voinut rajata joitain toimintoja lakkonsa ulkopuolelle, koska ei ollut yhteisymmärrystä siitä, millä työehdoilla lakon ulkopuolelle rajattuja työtehtäviä tehtäisiin. Tuossa tilanteessa tuntui käsittämättömältä käräjäoikeuden turvaamistoimipäätös, jolla velvoitettiin lakossa olleita työntekijöitä töihin työnantajan yksipuolisesti määräämillä työehdoilla.
Meille on liittona ollut selvää, että tietyn ruokahuollon pitää toimia lakonkin aikana ja tämän olemme huomioineet lakkorajauksina. Toisaalta tuskin mekään tekisimme lakkorajauksia, jos työnantajapuoli olisi sitä mieltä, ettei lakon ulkopuolelle rajatuissa töissä sovellettaisi päättyneen työehtosopimuksen työehtoja.
Teurastustyön lakoissa olemme osaltamme huomioineet sen, ettei tuotantoeläimille aiheutettaisi kärsimystä ja rajanneet tarvittavat teurastukset lakon ulkopuolelle. Meillä on myös toimiva lainsäädäntö, jossa viranomainen voi määrätä hätäteurastuksia. Toisaalta on syytä korostaa, että lakosta työnantajalle aiheutuva taloudellinen tappio ei ole lihateollisuudessakaan peruste lakkorajauksiin.
Lakoissa tulee aina taloudellisia tappioita. Se on lakossa väistämätöntä puolin ja toisin, ja siksi lakko on aina viimeinen keino. Se, että oikeusjärjestelmä lähtisi yksipuolisesti turvaamaan päätöksillään työnantajaa mahdollisilta taloudellisilta menetyksiltä ei voi olla kestävää.
Työtaistelutoimissa on ilmoitusvelvollisuus, joka koskee sekä työnantajia että työntekijöitä. Etukäteen ilmoittaminen on laissa nimenomaan se suoja, jonka ansiosta toinen osapuoli voi varautua tulevaan. Yksittäisten käräjätuomarien päätöksillä ei ole syytä peukaloida työriitoja, se saattaa johtaa pikemminkin hallitsemattomiin tilanteisiin.
Eduskuntavaalien lähestyessä eri tahot julkaisevat tavoitteitaan maan hallituksen tulevaan ohjelmaan. Näin ovat tehneet myös elintarvikealan työnantajat. Tavoitteet kannattaa jokaisen käydä itse lukemassa ETL:n nettisivuilta. Erityisesti suosittelen lukemaan ”Varmistetaan yrityksille osaajat ja moderni työelämä” -otsikon alta löytyvät asiat. Täytyy todeta, että meillä on hyvin erilainen käsitys modernista työelämästä.
Niille, jotka ovat sitä mieltä, ettei politiikalla ole merkitystä työehtoihimme, työnantajapuolen tavoitteet ovat varmasti silmiä avaavaa luettavaa. Toisaalta työnantajapuolen eduskuntavaalitavoitteet antavat myös vastauksia niille, jotka miettivät millaiset työehtosopimusneuvottelut meillä on edessä tulevana talvena ja keväänä.