Onko työnantajan tietoinen alipalkkaus saatava kuriin? Onko työpaikan riitatilanteissa otettava huomioon työntekijöiden näkemys? Onko ammattiliitoilla oikeus nostaa oikeusjuttu jäsentensä puolesta, jotta pienilläkin työpaikoilla uskalletaan vaatia lakien ja sopimusten mukaisia oikeuksia?

Vuoden 2013 syksyllä työnantaja- ja palkansaajakeskusjärjestöjen kesken sovittiin, että työelämän lakien ja riitojen neuvottelujärjestelmän kehittämistarpeita selvitetään.

Sovittiin myös, että jos tarvitaan muutoksia nykyisiin lakeihin, valmistelua tehdään yhdessä maan hallituksen kanssa. Tämä valmistelu olisi ns. kolmikantayhteistyötä eduskunnan, työnantajapuolen ja palkansaajien kesken.

Neuvotteluissa olivat mukana palkansaajakeskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK ja työnantajapuolelta Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä julkisen puolen työnantajaliitot.

Kehittämistarpeita sekä sopimusten noudattamisen että voimassa olevan lainsäädännön suhteen palkansaajilla toden totta olisi, tästä esimerkkinä vaikkapa alipalkkauksen sanktiointi ja luottamusmiehen työsuhdeturva.

SAK:n hallitus käsitteli tänään neuvottelutilannetta, eikä nähnyt mahdollisuutta jatkaa neuvotteluja yksipuolisesti työnantajan esittämillä eväillä, kun käytännössä mikään työntekijöiden asia ei edennyt.

Neuvottelupöydässä oli työnantajien mielestä vain heidän kutsumat nk. ”lakkosakot” eli työntekijäpuolelle määrättävät korvaukset mielenilmauksista, jotka yleensä aiheutuvat työnantajan yksipuolisista toimista.

Työnantajilla ei ollut halukkuutta neuvotella työntekijöille tärkeistä asioista, jolloin ei ollut mitään mahdollisuutta saada aikaiseksi tasapainoista, molemmat osapuolet huomioivaa sopimusratkaisua.

Sanelua meidän ei tule hyväksyä, joten neuvotteluille oli syytä tällä erää laittaa piste.