SEL:n viisivuotinen edustajakokouskausi on lopuillaan. Edustajakokoukseen valitut jäsentemme edustajat kokoontuvat toukokuussa Lappeenrantaan tekemään arviota menneestä, mutta mikä tärkeämpää, suuntaamaan liittoa tulevaan ja tuleviin koitoksiin.
Edustajakokouskausi alkoi haasteellisissa merkeissä. Maassa oli Juha Sipilän johtama kolmen puolueen hallitus, joka oli ottanut tehtäväkseen työehtojen heikentämisen ja työläisten etujen polkemisen. Ay-liike joutui valtakunnallisilla toimintapäivillä vastustamaan irtisanomislakia, työttömyysturvan aktiivimallia ja kiky-tunteja.
Uutta irtisanomislakia ei tullut, Sipilän hallituksen jälkeen pääsimme eroon aktiivimallista ja kiky-tunnitkin ovat enää synkkä muisto niilläkin aloilla, joilla ne otettiin käyttöön. SEL:n työehtosopimuksiinhan me emme kiky-tunteja koskaan hyväksyneet.
Sipilän hallituskauden jälkeen edustajakokouskautta ovat koronapandemian lisäksi värittäneet Metsäteollisuus ry:n päätös luopua työehtosopimustoiminnasta sekä Teknologiateollisuus ry:n järjestökikkailu, josta huolimatta alalle saatiin kuitenkin yleissitova työehtosopimus. Kummallakin työnantajajärjestöllä oli tavoitteena työntekijöiden neuvotteluvoiman heikentäminen, jonka seurauksena olisi pystynyt heikentämään työehtoja.
Kokonaisuutena ottaen Paperiliitto ja Teollisuusliitto ovat pystyneet hyvin puolustamaan jäsentensä työehtoja yrityskohtaisissa työehtosopimusneuvotteluissa metsäteollisuuden kentässä. Isossa kuvassa työnantajien into ajaa ideologisia tavoitteita sopimuspöydissä on hiipunut, kun tavoitteille on tehty hintalappu.
Tästä on yksi poikkeus. UPM:n johdon järjetön suhtautuminen järjestäytyneeseen sopimiseen ammattiliiton kanssa on poikinut paperiteollisuuteen ennätyspitkän lakon. On hyvä kysymys, miten yhdellä työnantajalla on varaa ja tarve tällaiseen ideologiseen otteluun omia työntekijöitään vastaan.
Kysymys on niin hyvä, että jopa arvostettu entinen työnantajapuolen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen varoitti työnantajapuolta työmarkkinoiden sekoittamisesta: “Tällainen kehitys työmarkkinoilla voi johtaa rauhattomuuksiin Suomessa, niin kuin se on johtanut monissa Euroopan maissa, joissa työmarkkinat ovat vähemmän valtakunnallisiin sopimuksiin perustuvia.”
Muistetaan, että niin nyt kuin tulevaisuudessakin, ammattiliitto on sen jäsenet. Järjestäytymällä ammattiliitoksi työntekijät ovat rakentaneet voiman, jolla on saatu aikaiseksi tolkulliset työehdot. Sillä samalla voimalla työehdot myös pidetään tolkullisina ja niitä parannetaan. Järjestäytyminen, siis se, että kaikilla työpaikoilla kuulutaan liittoon, on tulevan edustajakokouskautemme isoin asia.
Järjestäytyneet työläiset pärjäävät aina kamppailussa työehdoista.