Turvapaikanhakijat ja muut Suomen sosiaaliturvan ulkopuolella olevat voivat maksaa 1 %:n jäsenmaksua

Elintarvikealan työpaikoille on viime vuosina tullut töihin aikaisempaa useampi turvapaikanhakija. Heidänkin kannattaa liittyä liittoon, vaikka he eivät olekaan Suomen sosiaaliturvan piirissä.

Turvapaikanhakijoilla on oikeus tehdä ansiotyötä automaattisesti ilman työlupaa. Työnteko-oikeus astuu voimaan kolmen kuukauden kuluttua turvapaikan hakemishetkestä, jos turvapaikanhakijalla on hakemishetkellä ollut esittää passi tai muu virallinen matkustusasiakirja.

Ilman matkustusasiakirjaa Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat voivat aloittaa työnteon kuuden kuukauden kuluttua turvapaikan hakemishetkestä.

Töitä voi tehdä, kunnes turvapaikkapäätös on lainvoimainen, eli myös mahdollisen valitusprosessin ajan. Jos turvapaikanhakijan työnteko on jatkuvaa, hän voi hakea työperusteista oleskelulupaa Suomesta.

Turvapaikanhakijat ovat työelämässä erityisen haavoittuvassa asemassa, koska he eivät yleensä tunne suomalaista lainsäädäntöä ja työehtoja. Ammattiliittoon kuuluminen tuo heillekin todella tarpeellista turvaa.

– Suomessa kaikkia työntekijöitä koskevat samat työehdot, ihan sama millaisessa työsuhteessa on tai millä kriteereillä Suomessa oleskelee, maahanmuuttajatyöstä SEL:n jäsenpalvelussa vastaava Minttu Sillanpää painottaa.

SEL:n 1,7 %:n jäsenmaksu sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Turvapaikanhakijalla ei kuitenkaan ole oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaan, kuten Kelan maksamiin etuuksiin tai työttömyyskassan maksamaan ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Näin liiton jäsenmaksuun sisältyvä työttömyyskassan jäsenmaksu menee tavallaan hukkaan.

– Jos liiton jäsenenä on henkilö, joka ei ole oikeutettu suomalaiseen sosiaaliturvaan ja hän on työnantajaperinnässä, on SEL:n jäsenmaksu automaattisesti 1,7 %, eikä sitä voi muuttaa. Mutta jos hän kuuluu liittoon itsemaksavana jäsenenä, hän voi maksaa liiton jäsenmaksusta ainoastaan liiton osuuden, joka on yksi prosentti palkkatuloista. Näin hän ei maksa työttömyysturvasta, johon hän ei ole oikeutettu, Sillanpää kertoo.

Muiden kuin vakituisesti Suomessa asuvien SEL:n jäsenten kannattaa huomioida myös, että liiton matkustajavakuutus koskee vain ”henkilöitä, joilla on vakinainen asunto Suomessa, jotka pääasiallisesti oleskelevat täällä ja joilla on Kela-kortti osoituksena Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Jos vakuutettu vuosittain oleskelee yli kuusi kuukautta kalenterivuodesta ulkomailla, ei hänen katsota asuvan vakituisesti Suomessa.”

Elintarvikealalla työskentelee myös jonkin verran niin sanottuja lähetettyjä työntekijöitä. He ovat ulkomaisen yrityksen työntekijöitä, joka tekevät tilapäisesti ja rajoitetun ajan töitä Suomessa. Myös lähetettyihin työntekijöihin sovelletaan samoja työehtoja kuin muihinkin elintarvikealan työntekijöihin eli esimerkiksi samoja palkkaa, työaikaa, vuosilomaa tai työturvallisuutta koskevia määräyksiä.

Suomen sosiaaliturvan piiriin pääsyn pääsääntönä on, että jos asuu Suomessa vakinaisesti, on oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan ja voi saada Kelan etuuksia. Laki määrittelee, mitä tarkoittaa vakinainen asuminen.

Myös työnteko Suomessa voi tuoda työntekijän Suomen sosiaaliturvan piiriin. Asiaan vaikuttaa myös se, muuttaako työntekijä Suomeen. Sosiaaliturvan piiriin voi kuulua myös, jos tulee Suomeen töihin jostakin Pohjoismaasta, EU- tai ETA-maasta tai Sveitsistä tai maasta, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus.


If you are not entitled to Finnish social security, you can join SEL union also without paying the membership fee of the unemployment fund. By calculating union membership fee by yourself, you pay 1 % of your wage. If you need assistance, you can call us at 09 4246​ 1200.

Liity
jäseneksi