Hallitus antoi eduskunnalle kolmikannassa sovitun mukaisen esityksen irtisanomislaista

8.11.2018

Sipilän hallitus on antanut tänään eduskunnalle esityksen työsopimuslain henkilöperusteista irtisanomista koskevan pykälän muuttamisesta. Hallituksen esitys perusteluineen on kolmikannassa hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden kesken sovitun mukainen.

SAK, SEL tai muut ammattiliitot eivät ole hyväksyneet hallituksen esitystä ja pitävät lakimuutosta täysin tarpeettomana.

Mikä muuttuu?

Hallitus esittää muutettavaksi työsopimuslain 7 luvun 2 §:ää seuraavasti (lisäykset nykyiseen lakitekstiin lihavoituna):

”Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on kokonaisarvioinnissa otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.”

Nykyinen laki korostaa henkilöperusteisessa irtisanomisessa kokonaisharkintaa ja niin olisi myös jatkossa. Lakiin lisättäisiin kuitenkin, että työntekijöiden lukumäärä on otettava kokonaisharkinnassa huomioon.

Arvioiden mukaan hallituksen nyt esittämällä lakimuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta. Hallituksen esitys tarkoittaa, että lakiin kirjataan käytännössä nykyinen oikeuskäytäntö. Tuomioistuimet ovat jo huomioineet työnantajan koon yhtenä tekijänä, kun irtisanomisperusteen laillisuutta arvioidaan, vaikka siitä ei ole ollut laissa mainintaa.

Mikä ei muutu?

Työntekijää olisi jatkossakin varoitettava ennen irtisanomista ja annettava työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä. Irtisanominen edellyttää siis työntekijän toistuvaa moitittavaa menettelyä. Myös työnantajan mahdollisuus tarjota muuta työtä on selvitettävä ennen irtisanomista.

Irtisanomisen perusteena tulee jatkossakin olla asiallinen ja painava syy. Kuten nykyisinkin, irtisanomisperusteena voitaisiin pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.

Työsopimuslaissa olevat kielletyt irtisanomisperusteet säilyvät muutoksessa ennallaan ja niitä sovelletaan jatkossakin kaikenkokoisissa yrityksissä. Mielivaltaiset irtisanomiset eivät jatkossakaan olisi sallittuja. Esimerkiksi irtisanominen sairauden perusteella on mahdollista vain, jos työntekijän työkyky on alentunut olennaisesti ja pitkäaikaisesti eikä kohtuudella voida edellyttää työnantajalta työsuhteen jatkamista. Työntekijän mielipiteet tai osallistuminen ay-toimintaan tai työtaistelutoimiin eivät ole jatkossakaan irtisanomisperusteita.

Hallitus esittää lisäksi, että työttömyysturvan korvauksetonta määräaikaa eli karenssia lyhennetään nykyisestä 90 päivästä 60 päivään, jos työnantaja päättää työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä. Jos työntekijä irtisanoo itsensä ilman pätevää syytä, karenssi olisi hallituksen esityksen mukaan jatkossakin 90 päivää.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2019.
 

Hallituksen esitys eduskunnalle 8.11.2018

Lue lisää: www.selry.fi/irtisanomissuoja