Kun ammattiliitot saivat kesän jälkeen järjestökoneensa ja viestintänsä kunnolla käyntiin, on monelle alkanut avautumaan paremmin, kuinka isoja heikennyksiä työntekijöiden työehtoihin ja työttömyysturvaan Petteri Orpon hallitusohjelma sisältää.

On täysin kiistatonta, että kyse on työntekijöiden oikeuksien merkittävästä heikentämisestä ja vastaavasti työnantajien aseman selvästä parantamisesta. Viesti työpaikoilta on ollut kirkas: työntekijät eivät voi hyväksyä hallituksen ideologisia heikennyksiä. Heikennyksiä ei voi perustella työllisyyden tai valtiontalouden parantamisella, sillä monella työntekijään osuvalla toimella ei ole käytännössä mitään vaikutusta niihin.

Yksi hallituksen täysin järjettömistä suunnitelmista on lakkauttaa aikuiskoulutustuki 1.8.2024 alkaen. Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut monelle työntekijälle ammatin tai alan vaihtamisen. Sen avulla voi opiskella kokonaisen tutkinnon tai lyhyemmän koulutuksen joko työn ohessa tai päätoimisena opiskelijana.

Hallituksen ”säästötoimi” on hyvin erikoinen siksikin, että aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta säästyviä rahoja ei ole mahdollista siirtää valtion budjettiin, koska aikuiskoulutustuen maksaa Työllisyysrahasto ja suurimman osan siitä rahoittavat työntekijät ja työnantajat.

Jos aikuiskoulutustuki lopetettaisiin, työttömyysvakuutusmaksuja voitaisiin laskea 0,2 prosenttiyksikköä. Työllisyysrahaston mukaan mediaanituloisen palkansaajan maksama työttömyysvakuutusmaksu laskisi noin 3,32 euroa kuukaudessa. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta syntyisi siis iso haitta ja lähes olematon hyöty.

Nyt jos koskaan tarvitaan liittoa! Meillä on painava syy toimia ja puolustaa yhdessä työntekijöiden oikeuksia. Ammattiliitot ovat jo aloittaneet toimet, joilla torjutaan hallituksen ajamia heikennyksiä. Jos hallitus ei ymmärrä perääntyä huonoista suunnitelmistaan, liitoilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin lisätä toimiaan.

Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Elintakeen 6/2023 pääkirjoituksena 13.10.2023.