Tuntuuko, että vaalikeskustelua on joskus vaikea ymmärtää? SAK:n ja liittojen Vaalistaja purkaa pahimmat poliittiset jargonit puolestasi.
Huhtikuussa me suomalaiset valitsemme kaksisataa kansanedustajaa päättämään yhteisistä asioistamme seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Vaikka politiikka ei tuntuisi omalta jutulta tai ajattelet, että äänelläsi ei ole merkitystä, ihan jokaisen työntekijän kannattaa äänestää eduskuntavaaleissa. Jos ei muuten, niin edes kunnon työehtojen puolesta.
Vaikka Nato, sote ja valtionvelka todennäköisesti hallitsevat vaalikeskusteluja, eduskuntavaalit ovat myös työehtovaalit. Eduskuntavaaleissa äänestäjät ratkaisevat, syntyykö Suomeen hallitus, joka arvostaa työntekijöitä vai hallitus, joka haluaa heikentää työntekijöiden asemaa, palkkoja ja muita työehtoja tai työttömyysturvaa.
– Sen lisäksi, että ammattiliitot neuvottelevat työnantajien kanssa työntekijöiden työehdoista, meidän pitää varmistaa, että maan eduskunnassa on sellainen enemmistö, joka arvostaa työntekijöitä, on kyse sitten työlainsäädännöstä, työttömyysturvasta tai perhevapaista, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo.
Kuntonen haluaisi nähdä vaalien yhtenä teemana työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantamisen.
– Työssä jaksamisen tukemiseen kuuluu esimerkiksi työntekijän työsuhdeturvan vahvistaminen, ei työsuhdeturvan heikentäminen. Siihen kuuluu myös työajan lyhentäminen, ei työajan pidentäminen. Työelämän tulee tarvittaessa joustaa myös työntekijän tarpeista, Kuntonen toteaa.
Kiky-kellossa jo yli 11 miljardia euroa
Monella äänestäjällä on edelleen hyvässä muistissa, miten vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostama Juha Sipilän hallitus lähti leikkaamaan palkkoja ja muita työehtoja sekä työttömyysturvaa.
Yksi Sipilän hallituksen aikaansaannoksista oli Kilpailukykysopimus eli Kiky-sopimus, jolla muun muassa siirrettiin vuodesta 2017 alkaen palkansaajien maksettavaksi työnantajien sosiaalivakuutusmaksuja 2,05 prosenttiyksikköä kuukaudessa.
SAK ja monet ammattiliitot, kuten SEL ovat esittäneet kiky-maksujen palauttamista takaisin työnantajien maksettavaksi yhtenä ratkaisuna kiihtyneen inflaation aiheuttamaan palkansaajien ostovoiman heikentymiseen.
SAK:n Kiky-kellon mukaan Kiky-sopimus on tullut maksamaan palkansaajille tähän mennessä jo yli 11 miljardia euroa lomarahaleikkausten, työajanpidennysten ja työnantajamaksujen siirron myötä. Kiky-kello etenee 3 818 euron minuuttivauhdilla ja summa kohoaa keskimäärin kahdella miljardilla eurolla vuodessa.
SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila kertoo kiky-maksujen siirron tarkoittavan kokopäivätyötä tekevillä palkansaajilla työuran aikana vähimmilläänkin kymmenientuhansien eurojen menetystä. SAK:laisten liittojen jäsenten mediaanituloilla työuran aikainen kustannus on noin 36 000 euroa. Kaikkien palkansaajien mediaanituloilla summa kohoaa jo 42 000 euroon.
Vaalistaja seuraa tarkasti
Vaaleissa tutkitusti aktiivisimmin äänestävät isotuloiset ja korkeasti koulutetut ihmiset. Vähiten vaaleissa äänestävät pienituloiset ja matalasti koulutetut. Esimerkiksi duunareista vain noin puolet käyttää eduskuntavaaleissa äänioikeuttaan. Tämä on ongelma, sillä päättäjien pitäisi edustaa koko kansaa.
Pomosi äänestää todennäköisesti varmasti eduskuntavaaleissa. Älä anna hänen päättää asioista puolestasi, vaan käytä äänioikeutesi ja vaikuta siihen, ketkä hoitavat Suomen ja suomalaisten asioita seuraavat neljä vuotta.
SAK ja ammattiliitot haluavat innostaa työntekijät äänestämään eduskuntavaaleissa Vaalistaja.fi-kampanjalla, joka lupaa suomentaa poliittisen jargonin kansankielelle. Vaalistaja kertoo työntekijöitä koskevista eduskuntavaalien keskusteluista, vaatii puolueilta ja ehdokkailta selkeitä kantoja työntekijöille tärkeisiin vaaliteemoihin ja katsoo myös annettujen vaalilupausten taakse, jottei sinulta mene mitään olennaista ohi, kun valitset itsellesi sopivaa ehdokasta.
>> Tilaa Vaalistajan uutiskirje sähköpostiisi ja pelaa bingoa
>> Katso eduskuntavaaleissa ehdolla olevat SEL:n jäsenet
>> Oletko samaa mieltä SEL:n kanssa? Katso tavoitteemme.
Mitkä vaalit?
Eduskuntavaaleissa sunnuntaina 2.4.2023 valitaan 200 kansanedustajaa Suomen eduskuntaan nelivuotiskaudeksi. Vaalien ehdokkaat vahvistetaan 2.3.2023, jonka jälkeen kaikki ehdokkaat löytyvät osoitteesta www.vaalit.fi.
Eduskunta käsittelee ja hyväksyy kaikki lait, päättää valtion budjetista ja esimerkiksi verotuksesta ja sosiaalimenoista, käsittelee kansainväliset sopimukset ja linjaa EU-asioita, valitsee pääministerin ja valvoo hallituksen toimintaa. Eduskunta voi myös erottaa hallituksen.
Näin äänestät eduskuntavaaleissa
Eduskuntavaaleissa voivat äänestää kaikki Suomen kansalaiset, jotka viimeistään vaalipäivänä täyttävät 18 vuotta.
Voit äänestää vain omassa vaalipiirissäsi ehdokkaana olevaa henkilöä. Kaikki oman vaalipiirisi ehdokkaat löydät osoitteesta www.vaalit.fi sen jälkeen, kun ehdokkaat ja ehdokasnumerot on virallisesti vahvistettu 2.3.2023.
Ennakkoäänestysaikana 22.–28.3.2023 jokaisessa kunnassa on vähintään yksi yleinen ennakkoäänestyspaikka, jossa voi äänestää kuka tahansa Suomessa äänioikeutettu. Kaikki ennakkoäänestyspaikat löydät osoitteesta www.vaalit.fi.
Vaalipäivänä sunnuntaina 2.4.2023 jokainen voi äänestää vain omassa äänestyspaikassaan kello 9–20. Mukaasi tarvitset vain kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Vaalipäivän äänestyspaikka kerrotaan postissa tulleessa ilmoituskortissa. Jos kortti on hävinnyt, oman äänestyspaikan saat selville maksuttomasta puhelinnumerosta 0800 9 4770 tai WhatsApp-numerosta 050 438 8730. Ilmoituskorttia ei tarvitse ottaa mukaan äänestyspaikalle.