Kieltolaki astui voimaan sata vuotta sitten 1. kesäkuuta 1919. Puoli vuosisataa myöhemmin suomalaisissa alkoholioloissa tapahtui iso muutos, kun keskioluen myynti vapautettiin Alkon myymälöistä ruokakauppoihin ja baareihin.
Työväenmuseo Werstaan uusi Työmiehen lauantai -näyttely pureutuu kansan alkoholihistoriaan ja kertoo, miksi kieltolakia vaadittiin, miten kieltolaista tuli kiertolaki, kuinka alkoholinkäyttöä suitsittiin kieltolain jälkeen, millaiset vaikutukset keskioluen vapauttamisella oli tavallisen kansalaisen elämään ja kuinka alkoholia on EU-aikana Suomessa säännelty.
Runsaasti historiallisia kuvia ja esineistöä sisältävässä näyttelyssä kerrotaan suomalaisen työväen suhteesta alkoholiin 1800-luvun lopulta nykyaikaan asti. Tarina alkaa 1800-luvun lopun juomalakkoliikkeestä, johon työväestö liittyi sankoin joukoin. Kieltolaista tuli yksi työväenliikkeen vaatimuksista, joka kytkeytyi alkuvuosina myös kysymykseen äänioikeudesta. Kieltolaki toi kuitenkin mukanaan salakuljetuksen ja viinan salakaupan. Tippakauppiaat eli salakuljetetun viinan vähittäismyyjät olivat usein pienituloisia työväenluokan naisia, jotka koittivat siten raapia elantoaan lamavuosina kokoon.
Kieltolain kumoamisen jälkeen ensimmäiset alkoholimyymälät avautuivat 5.4.1932 kello 10. Tiukka valvonta jatkui ostajaintarkkailun muodossa. Käyttöön otettiin niin sanottu viinakortti ja jokaisen asiakkaan oli rekisteröidyttävä tiettyyn myymälään asiointia varten. Kortti voitiin nostaa kuivumaan liian isoista ostoista, mutta myös esimerkiksi nuorten naisten tekemät ostokset tai huonosti pukeutuneen henkilön kalliit juomat herättivät tarkkailijoiden huomion.
Käännekohtana suomalaisessa alkoholipolitiikassa voidaan pitää keskioluen vapauttamista 50 vuotta sitten. Vuoteen 1969 asti keskiolutta oli myynnissä vain alkoholimyymälöissä, sen jälkeen sitä sai ruokakaupoista lähes koko maassa sekä lisäksi samaan aikaan perustetuista olutravintoloista. Myös maaseudulle saatiin oluen myyntipaikkoja. Muutos oli todella suuri ja alkoholinkulutus kaksinkertaistui muutamassa vuodessa. Näyttelyssä voi eläytyä keskioluen vapauttamisen tunnelmiin istahtamalla 1970-luvun alun baarin pöytään.
Näyttelyssä katsastetaan myös, mitä Suomessa on eri vuosikymmenillä juotu. Eri aikojen suosikkijuomiin näyttelyssä voi tutustua pyöräyttämällä ”onnenpyörää” josta löytyy kullekin aikakaudelle tyypillinen drinkki. Alkoholi on innoittanut myös suomalaisia musiikintekijöitä luomaan lauluja, joihin voi tutustua näyttelyn jukeboksin äärellä. Näyttelyn nimibiisin Irwin Goodmanin Työmiehen lauantain lisäksi voi kuunnella esimerkiksi Vanhaa juomalaulua tai Anna Hanskin Kotiviiniä.
Työmiehen lauantai -näyttely on avoinna 5.1.2020 asti Työväenmuseo Werstaalla, osoitteessa Väinö Linnan aukio 8, Tampere. Näyttelyyn on vapaa pääsy.