Työntekijällä on oikeus palkalliseen vuosilomaan. Lisäksi elintarvikealan työehtosopimuksissa on sovittu lomarahan maksamisesta työntekijälle.
● Työntekijälle kertyy vuosilomaa jokaiselta kuukaudelta, jolloin työtä on tehty vähintään 14 päivää tai 35 tuntia.
● Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3., jona aikana kartutetaan tulevaa vuosilomaa.
● Vuosilomaa kertyy 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään vuoden lomanmääräytymisvuoden eli 31.3. loppuun mennessä.
● Jos työsuhde on jatkunut alle vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä, vuosilomaa kertyy kaksi päivää työssäolokuukautta kohti.
● Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen loman alkamista, hänelle maksetaan lomakorvaus, joka lasketaan samoilla perusteilla kuin vuosilomapalkka.
● Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan keskimääräinen palkka. Vuosilomapalkkaan tai lomakorvaukseen lasketaan mukaan sunnuntaityökorvaukset, palvelusvuosi- ja vuorotyölisät sekä muut lisät sen mukaisina kuin työntekijä olisi ne työssä ollessaan ansainnut.
● Lomapalkka maksetaan joko ennen loman alkamista tai yrityksen tavanomaisena palkanmaksupäivänä.
● Lomapalkan lisäksi työntekijälle maksetaan työehtosopimuksessa sovittu lomaraha, joka lasketaan lomapalkasta. Lomarahan suuruus on 50 prosenttia työntekijän lomapalkasta.
● Lomarahasta maksetaan puolet lomapalkan maksamisen yhteydessä ja puolet loman jälkeisenä palkanmaksupäivänä. Paikallisesti voidaan sopia, että lomaraha maksetaan ennen loman alkamista.
● Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, jos työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy.
● Lomaraha maksetaan 31.3. mennessä ansaitusta vuosilomakertymästä.
● Vanhuuseläkkeelle, osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta lomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.
● Jos työsuhde päättyy lomakauden ulkopuolella, työntekijälle maksetaan kertyneen lomapalkan suuruinen lomakorvaus lopputilin yhteydessä, mutta ei lomarahaa.
● Jos työntekijä on vuosiloman alkaessa työkyvytön sairauden, synnytyksen tai tapaturman vuoksi, on lomaa siirrettävä työntekijän pyynnöstä.
● Jos työntekijä tietää joutuvansa suunnitellun vuosiloman aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön, on hänellä oikeus siirtää vuosilomaansa. Pyyntö pitää toimittaa työnantajalle ennen vuosiloman alkua.
● Jos työntekijä sairastuu ennen vuosiloman alkamista tai vuosilomansa aikana, työntekijä voi pyytää vuosilomansa siirtämistä eteenpäin. Oikeus koskee sekä vuosiloman alkaessa että sen aikana sairaudesta, tapaturmasta tai synnytyksestä johtuvaa työkyvyttömyyttä. Oikeus siirtoon koskee vain lakisääteistä vuosilomaa ja vuosilomasta säästettyä säästövapaata, ei siis esimerkiksi työajan lyhennysvapaita.
● Jos työntekijä sairastuu vuosiloman aikana, hänellä on oikeus loman siirtoon vasta mahdollisten omavastuupäivien jälkeen. Omavastuu koskee yli neljän viikon vuosilomaa ja omavastuupäiviä on korkeintaan kuusi. Omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.
● Työntekijän on viivytyksettä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys sairaudesta ja nimenomaisesti pyydettävä loman siirtämistä työnantajaltaan, jos hän sairastuu ennen loman alkamista tai sen aikana. Pelkkä asiasta ilmoittaminen tai lääkärintodistuksen toimittaminen työnantajalle ei riitä loman siirtämiseen. Vuosiloman siirryttyä työntekijä on sairauslomalla.
● Sairauden vuoksi siirretty kesäloma on ensisijaisesti annettava työntekijälle lomakauden loppuun mennessä ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan siirretty loma antaa työntekijälle vielä alkuperäistä lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana ja viimeistään kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos lomaa ei voida näinkään antaa, työkyvyttömyyden takia pitämättä jäänyt loma maksetaan työntekijälle lomakorvauksena.
● Lomakausi alkaa 2.5. ja päättyy 30.9. Vuosilomasta 24 päivää annetaan lomakaudella (kesäloma) ja sen ylittävä osa ajalla 1.10.–30.4. (talviloma).
● Työnantajan on kuultava työntekijää ennen loma-ajan määräämistä. Jos loman ajankohdasta ei päästä yksimielisyyteen, työnantaja määrää milloin loma pidetään.
● Loman ajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista tai jos tämä ei ole mahdollista, vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.
● Työnantajalla ei ole oikeutta ilman painavaa syytä jakaa 24 päivän lomaa lomakautena tai siirtää siitä osaa lomakauden ulkopuolelle.
● Jos työntekijälle ei ole kertynyt täyttä lomaoikeutta, vähennetään lomapäiviä ensin talvilomasta.
● Vuosilomaa kuluttavat arkipäivät, joita ovat kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Lauantai lasketaan arkipäiväksi, joten se kuluttaa lomaa. Jos työntekijä pitää lomaa kokonaisen viikon maanantaista sunnuntaihin, lomaa kuluu kuusi päivää, eli päivät maanantaista lauantaihin kuluttavat lomaa riippumatta siitä, tekeekö työntekijä koskaan töitä lauantaisin.
● Työntekijällä on oikeus lisävapaapäiviin, jos hänelle ei muuten kerry lomanmääräytymisvuodelta 24 vuosilomapäivää sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi. Työntekijällä on siis oikeus enintään 24 lisävapaapäivään, mikä vastaa neljän viikon vuosilomaa. Oikeutta lisävapaapäiviin ei ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on jatkunut yli 12 kuukautta.
● Lisävapaapäiviltä maksetaan säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus. Lisävapaapäivät eivät kerrytä vuosilomaa eivätkä ne ole työssäolon veroista aikaa. Lisävapaapäivät annetaan samalla tavalla kuin vuosilomapäivät, ja niiden ajalta maksettavaan korvaukseen sovelletaan vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksamista koskevia säännöksiä.
>> Vuosilomalaki
>> Työehtosopimukset
Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi, työpaikkasi SEL:n luottamusmies auttaa sinua. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, asia ei ratkea työpaikalla tai et ole tällä hetkellä työsuhteessa, ole yhteydessä SEL:n aluetoimistoon aluesihteeriin tai soita SEL:n työsuhdeneuvontaan 09 4246 1260.