Maksamattomien palkkojen perintä on helpointa työsuhteen aikana tai heti työsuhteen päätyttyä.
SEL:n jäsen työskenteli pienessä leipomossa reilun kahden vuoden ajan, kunnes hän irtisanoi työsuhteensa päättymään tammikuun 2022 loppuun mennessä. Työsuhteen aikana työnantaja oli jättänyt maksamatta hänelle kuuluvia ylityö- ja sunnuntaityökorvauksia sekä aamutuntilisiä jopa 300 tunnin edestä. Työsuhteen päättyessä työntekijä pyysi työnantajaa maksamaan hänelle loput maksamattomat palkat. Hän sai kuitenkin vain normaalin lopputilin.
Heinäkuussa työntekijä luki lehdestä, että entinen työpaikka on lopettanut toimintansa. Hän ei ollut saanut usean tuhannen euron palkkasaataviaan entiseltä työnantajaltaan ja hän heräsi toimimaan asiassa nyt, puoli vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen. Hän soitti SEL:n Itä-Suomen aluesihteeri Veijo Kukkoselle ja pyysi apua puuttuvien palkkojen perimisessä.
– Palkkasaatavat olivat voimassa, mutta haasteena oli, että toinen osapuoli eli leipomo oli lakannut olemasta, Kukkonen sanoo.
Palkkaturvasta ei ollut apua
Aluesihteeri neuvoi työntekijää vaatimaan työnantajalta maksamattomia palkkoja vapaamuotoisella palkkasaatavailmoituksella. Työnantaja ei reagoinut työntekijän vaatimukseen.
Veijo Kukkonen sai kiinni työnantajan, joka kiisti palkkasaatavat. Kukkonen kertoi työntekijälle, ettei saatavien saaminen tässä tilanteessa ollut varmaa, mutta yrittää kannattaa.
Koska yritys ei ollut mennyt konkurssiin, aluesihteeri ei voinut ottaa yhteyttä konkurssipesän hoitajaan saatavista. Kukkonen selvitti myös palkkaturvan mahdollisuutta. Koko maan palkkaturva-asioita hoitaa Uudenmaan ELY-keskus. Palkkaturvasta palkkasaatavia voi hakea samalta työnantajalta enintään 19 000 euroon saakka, mutta palkkaturvan edellytyksiä ovat muun muassa työnantajan maksukyvyttömyys ja haettavan summan riidattomuus.
Palkkaturvahakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä. Mikäli työnantaja kiistää saatavat, ne on haettava palkkaturvasta käräjäoikeuden myönteisen päätöksen kautta. Jos oikeus antaa palkkasaatavalle lainvoiman, niitä voi hakea kolmen kuukauden kuluessa oikeuden päätöksestä.
Tässä tapauksessa työntekijän saatava oli vanhentunut palkkaturvan hakemisen osalta ja asia oli myös riitainen. Veijo Kukkonen keskusteli SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaan kanssa, miten asiassa edetään. Menestysmahdollisuudet oikeudessa olisivat olleet huterat.
Yrittäjä lakkasi vastaamasta
Työnantajaa oli vaikea saada kiinni, eikä aluesihteeri tiennyt, oliko talousvaikeuksien takia lopettaneen yrityksen kassassa rahaa. Hän keskusteli työnantajan kanssa sähköpostilla. Lopulta työnantaja lupasi tehdä tarjouksen maksettavista saatavista elokuun 2022 loppuun mennessä.
Tarjousta ei kuitenkaan kuulunut, eikä työnantaja vastannut enää Kukkosen yhteydenottoihin. Aikaa kului. Lopulta Veijo Kukkonen sai vinkin, että työnantaja oli siirtynyt palkkatyöhön erääseen toiseen yritykseen. Hän soitti yritykseen ja jätti tälle soittopyynnön. Työnantaja soittikin pian Kukkoselle takaisin tuohtuneena siitä, että tämä oli soittanut hänen työpaikalleen.
Työnantajan mielestä palkkasaatavia ei ollut, koska työntekijä oli pitänyt niitä pois ylimääräisinä vapaina ja oli lisäksi saanut ylimääräisiä bonuksia. Ylitöihin työntekijä ei ollut kuulemma pyytänyt etukäteen lupaa. Työntekijällä oli kuitenkin näyttöä väitteilleen palkkakuittien sekä työaikakirjanpidon myötä, kun taas ex-työnantajalla ei ollut vastaavia todisteita. Aluesihteeri jatkoi syksyn mittaan yhteydenottoja työnantajan suuntaan ja vetosi muun muassa siihen, että tämä saisi mielenrauhan asiassa, kun hoitaisi asiat kuntoon.
Lopulta työnantaja suostui maksamaan noin puolet siitä summasta, joka työntekijälle oli jäänyt maksamatta. Sopimus allekirjoitettiin joulukuussa ja saatava meni maksuun joulukuun viimeisenä päivänä.
– Tarinan opetus on se, että palkkasaatavien kanssa kannattaa aina olla ajoissa liikkeellä. Jos jäsen olisi ollut yhteydessä jo työsuhteen aikana tai kolmen kuukauden sisällä sen päättymisestä, hän olisi voinut saada kokonaan puuttuvan palkkasumman. Nyt saatiin onneksi kuitenkin edes osa jäsenelle kuuluvista rahoista, Kukkonen summaa.
Teksti: Kati Oksman, kuva: Maria Björklund
Selvitetty tapaus kertoo elintarvikealan työpaikkojen ongelmatilanteista, joita liitto on auttanut ratkaisemaan. Tämä selvitetty tapaus on julkaistu ensimmäisen kerran 10.6.2023 Elintakeessa 4/2023.