Monilla elintarvikealan työpaikoilla työntekijät altistuvat jauhopölyille ja kemikaaleille, joiden terveysriskien ennaltaehkäisy vaatii suunnitelmallista työtä.

Monilla elintarvikealan työpaikoilla ongelmana ovat orgaaniset pölyt ja altisteet, kuten jauhopöly ja maustepöly. Pitkäaikainen altistuminen niille voi aiheuttaa terveyttä ja työkykyä haittaavia allergisia oireita tai astmaa.

Työnantaja on vastuussa siitä, ettei sen liiketoiminnasta aiheudu terveyden menettämisen vaaraa työntekijöille. Käytännössä panostukset työsuojeluun, kuten pölyongelmien hallintaan, vaihtelevat eri työpaikoilla suuresti.

Fazer Leipomot on kiinnittänyt erityistä huomiota pölyhaittojen torjuntaan ja pyrkinyt tekemään työtiloistaan mahdollisimman pölyttömiä.

– Meillä on ollut vuosittain jauhopölyyn liittyviä ammattitautiepäilyjä ja todettuja ammattitauteja. Kokosimme ensin aiheeseen liittyvät työkalumme ja ohjeistuksemme yhteen saadaksemme kokonaiskuvan siitä, miten ongelmaa voidaan parhaiten hallita, taustoittaa Fazer Leipomoiden työturvallisuuspäällikkö Katri Valonen alkuvuonna 2022.

Kenellä on vastuu?

Fazerin työryhmässä käytiin läpi eri toimijoiden roolit. Yrityksen johto on vastuussa riittävistä resursseista turvallisen työympäristön varmistamiseksi ja ammattitautien torjumiseksi. Keskijohdolle ja esihenkilöille kuuluvat käytännön toimet: laitteiden kunnosta huolehtiminen, perehdytys ja opastus, puuttuminen turvattomaan työskentelyyn, tarkistuslistojen käyttöönotto, suojainten saatavuus ja työn kehittäminen turvallisemmaksi.

Työterveyshuolto tekee työntekijöiden alku- ja määräaikaistarkastukset. Työpaikkaselvityksissä se arvioi työolosuhteiden terveellisyyttä, turvallisuutta ja altisteita sekä antaa työnantajalle suosituksia olosuhteiden parantamiseksi.

– Olemme ottaneet käyttöön myös kohdennetut selvitykset, joita tehdään ammattitautiepäilyn ilmetessä, Katri Valonen kertoo.

Ohjeistukset ja jauhopölymittaukset kuuluvat Fazerilla työsuojelun tehtäviin, ja se vastaa myös ammattitautiepäilyjen tutkimisesta.

Henkilöstön on puolestaan noudatettava ohjeita ja toimittava mahdollisimman turvallisesti.

Juurisyyt esiin

Jauhopölymittauksia Fazer Leipomoiden työpaikoilla tehdään normaalisti viiden vuoden välein.

– Jos haitallisena pidetty pitoisuus, kaksi milligrammaa kuutiometrissä ylittyy, arvioimme kohteen juurisyylomakkeen avulla. Juurisyyselvityksen jälkeen teemme tarvittavia muutoksia ja mittaamme tapauskohtaisesti uudelleen. Pohdimme aina myös, onko löydöksiä hyödynnettävissä myös muissa leipomoissamme, Katri Valonen sanoo.

Juurisyyanalyyseissä tilannetta tarkastellaan työn tekemisen, työympäristön ja organisaatiotekijöiden näkökulmista.

– Selvitämme, miten hyvin esihenkilö on tietoinen jauhopölyn tunnistamis- ja hallintatoimenpiteistä, miten hän on opastanut porukkaansa toimimaan turvallisesti ja miten kokeneita työntekijöitä siellä on. Käymme läpi check-listan avulla, toimitaanko siellä turvallisten työtapojemme mukaisesti.

– Työympäristössä tarkistetaan ilmanvaihto, kohdepoistot ja suodattimet, Valonen kertoo.

Lisäksi selvitetään, tuntevatko esihenkilö ja työntekijät saavansa organisaatiolta riittävästi tukea asian hallintaan.

– Ovatko työsuojelun ohjeet ja materiaalit ymmärrettäviä, voiko niitä hyödyntää ja etenevätkö työpaikkaselvitysten, riskienarvioinnin ja jauhopölymittausten yhteydessä päätetyt toimenpiteet, Valonen listaa.

Altistusta torjuttava

Jauhopölyn juurisyytutkinnassa mukana on aina esihenkilö ja työsuojeluvaltuutettu sekä pölymittauksia tehnyt henkilö.

– Analyysit on koettu todella antoisiksi. Aina on löytynyt asioita, joita voidaan työstää ja edistää. Olemme päivittäneet niiden pohjalta jauhopölyn check-listaamme, Katri Valonen kertoo.

Listalla on yli 20 tarkistettavaa asiaa. Tärkeää on esimerkiksi pölytilanteen säännöllinen itsearviointi työpisteillä, hengityssuojainten käyttäminen punnituksessa ja taikinanteossa, punnituksen tekeminen mahdollisimman matalalla, riittävän lyhyet pudotusmatkat sekä siivoaminen riittävän usein eri välivaiheissa.

Vuosina 2014–2015 Fazer Leipomoilla oli Työterveyslaitoksen kanssa erityinen jauhopölyprojekti. Sen yhteydessä syntyivät turvallisia työskentelytapoja kuvaavat Pölyt pois! -kortit, arviointikortit sekä perehdytysmateriaali uusille työntekijöille. Ne ovat kaikkien vapaasti hyödynnettävissä Työterveyslaitoksen verkkosivuilla.

Työturvallisuuskeskus on puolestaan tehnyt sekä työnantajille että työntekijöille tarkoitetun Pölyt pois yhteistyöllä – vähennä jauhopölyä leipomossa -oppaan. Siinä listataan hyviksi keinoiksi pölyaltistuksen ehkäisyyn esimerkiksi astioiden varustaminen tiiviillä kansilla, kohdepoistot, hengityssuojaimien käyttö tietyissä työvaiheissa sekä jauhojen pudotusetäisyyden ja -nopeuden pitäminen mahdollisimman pieninä. Pölyn määrää olisi hyvä myös mitata säännöllisesti.

Oireita moninaisista lähteistä

Teurastamoissa terveyshaittoja työntekijöille aiheuttavat eläimistä tulevat pölyt.

– Lisäksi esimerkiksi sikojen virtsan ammoniakki voi aiheuttaa hengitysteille ongelmia, ellei ilmastointi ole riittävän hyvä, kertoo QEHS-päällikkö Mikael Snellman Oy Snellman Ab:ltä.

Ilmastoinnin ohella pölyhaittoja ehkäistään eläinten vesisuihkutuksilla, tilojen säännöllisellä puhdistuksella ja pesulla, kohdepoistoilla esimerkiksi mausteiden ja lisäaineiden punnitusten yhteydessä sekä suu- ja hengityssuojainten käytöllä.

Elintarvikealan työpaikoilla käsitellään myös kemikaaleja. Niistä voi aiheutua sekä pitkäaikaiseen altistumiseen liittyviä terveyshaittoja että tapaturmia.

Kemikaaleja on etenkin tuotantotiloissa käytettävissä pesu- ja desinfiointiaineissa. Kloramiini-T, jota monet desinfioivat aineet sisältävät, on tunnettu astman ja allergiaoireiden aiheuttaja.

Iho-ongelmia voivat aiheuttaa vaikkapa suojakäsineiden kumikemikaalit.

– Kumihanskojen lisäksi myös vinyylihanskoissa voi olla kumikemikaaleja, joita ei ole aina ilmoitettu pakkausmerkinnöissä. Jos ihottuma jatkuu, pitää toimittaa työntekijä ja käsineet eteenpäin ja selvittää kemikaalit, neuvoo työterveyshuollon erikoislääkäri Soile Jungewelter Työterveyslaitokselta.

Lyhyitäkin altistumisia vältettävä

Altistumisen riskipaikkoja ja -tilanteita elintarvikealan töissä riittää.

– Broileripakkausten jäähdytysjärjestelmän vuotoa korjaamaan tulleelle asentajalle tuli välittömästi hengitystieoireita ammoniakin vuoksi. Kun vanukkaiden valmistuksessa oli ilmanvaihto-ongelma, työntekijä altistui vetyperoksidille ja sai välittömiä oireita. Perunoiden käsittelyssä ja mallastehtaalla on altistuttu endotoksiineille, Soile Jungewelter luettelee.

Altistumista niin kemikaaleille kuin orgaanisille altisteille on määrätietoisesti vähennettävä työpaikoilla, Jungewelter korostaa.

– Allergisoitumista tapahtuu jo haitalliseksi tunnetun pitoisuuden eli HTP:n selvästi alittavalla tasolla. Lyhyetkin piikkialtistumiset, esimerkiksi kun jauhoja pöllytetään säkistä, lisäävät allergisoitumisen riskiä. Hengitysteitä voimakkaasti ärsyttävien altisteiden osalta HTP-tasot eivät saa ylittyä hetkeksikään, Jungewelter tähdentää.

Vaarana myös tapaturmat

Kemikaalien aiheuttamia tapaturmia sattuu myös elintarvikealalla eikä kemikaalien vaaraa tule koskaan jättää huomioimatta tai aliarvioida, tähdentää elintarvikealan asiantuntija Päivi Sarmala Työturvallisuuskeskuksesta.

– Esimerkkitapauksina voisi mainita muun muassa pesujen yhteydessä tai pesuaineletkua tai -liitintä irrotettaessa silmille tai iholle saadut roiskeet, laitehuolto- tai häiriötilanteessa sattuneet ammoniakkivuodot, suojakäsineen sisälle päässeet pesuaineliuokset tai laitehäiriötä selvitettäessä kasvoille tulleet kemikaalihöyryt.

Kemikaalien säilytykseen ja käsittelyyn työpaikoilla liittyy myös räjähdysvaara. Vaarallinen tilanne on aina se, kun kemikaalia tai orgaanista ainetta on sekoittunut ilmaan ja lähistöllä on jotain, joka voi aiheuttaa syttymisen.

Räjähdysvaarojen hallinnassa auttavat räjähdyssuojausasiakirjat, josta ilmenevät työpaikan riskialttiit tilat ja riskien aiheuttajat.

– Jos tarvitsee tehdä esimerkiksi tulitöitä, poistetaan vaaraa aiheuttava aine tai valvotaan sen pitoisuuden pysymistä niin alhaisena, että räjähdystä ei pääse tapahtumaan, neuvoo ATEX-asiantuntija ja kouluttaja Pauli Korhonen Exvira Oy:stä.

Ennaltaehkäisyn lisäksi onnettomuuksiinkin on varauduttava.

– Tarvitaan esimerkiksi sammutusjärjestelmiä, paineenpurkukanavia ja räjähdyksen etenemisen estämislaitteistoja. Työpisteessä tulisi myös säilyttää kemikaaleja vain työssä tarvittava määrä, Korhonen toteaa.

Teksti: Elias Krohn, kuva: Jarno Mela

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Elintae-lehdessä 1/2022.

>> Työturvallisuuskeskuksen uudet videot: Vinkkejä jauhopölyn vähentämiseen

>> Väitöstutkimus: Työntekijät altistuvat jauhopölylle erityisesti pienleipomoissa

Allergisen ammattinuhan ja ammattiastman aiheuttajia

– Perinteiset kotimaiset jauhopölyt: vehnä, ruis, ohra, kaura
– Gluteenittomat jauhot: tattari, lupiini, soija, psylliumentsyytmit
– Kananmuna erityisesti sumutettaessa
– Mausteet, kuten juustokumina, oregano, paprika
– Sianliha ja muut sian ruhonosat
– Kalat, katkarapu
– Arabikumi sakeuttamisaineena (E414) makeisteollisuudessa
– Kasvikset, kuten peruna ja bataatti
– Kuivattu herkkutatti jauheena