Martti Virtanen jäi eläkkeelle marraskuun alusta. Koko 47-vuotisen työuran ajan hänen työpaikkansa on pysynyt samana, vaikka työnantajan nimi on vaihtunut. Eläkkeellä Virtanen aikoo nauttia harrastuksistaan.

Turenkilainen Martti Virtanen päätyi elintarvikealalle töihin 47 vuotta sitten kesäkuun 9. päivänä vuonna 1975. Virtanen pääsi kesätyöntekijäksi Valion tytäryhtiöön, Marian Konditoriaan, kun yksi kesätyöntekijöistä kuoli moottoripyöräonnettomuudessa. Äiti vinkkasi Virtasesta työnantajalle ja seuraavana maanantaina hän aloitti työt.

– Siitä asti olen ollut samassa työpaikassa. Työnantaja on vaihtunut ensin Marian Konditoriasta Valioon, siitä Nestléen ja viimeiseksi Froneriin. Työpaikka on fyysisesti pysynyt samana, Virtanen summaa.

Hän valmistui ammattikoulusta asentaja-koneistajaksi jo 16-vuotiaana. Monet ammattia vastaavat työpaikat edellyttivät 18 vuoden ikää, sillä vuorotyön teettämisestä alaikäisillä oltiin tarkkoja. Työn saaminen ei siis ollut itsestäänselvyys.

1980-luvun lopulla Virtanen valittiin osaston luottamusmieheksi. Hän ehti toimia yhden kauden varapääluottamusmiehenä ennen valintaansa pääluottamusmieheksi. Viimeiset 16 vuotta hän on toiminut työpaikkansa työntekijöiden pääluottamusmiehenä.

Virtanen ehti olla 31 vuotta koneenhoitajana jäätelötehtaan vohvelinvalmistusosastolla, kunnes vohvelituotanto Turengissa loppui vuonna 2006 Nestlén tultua omistajaksi.

– Koska en ole jäätelönteon ammattilainen, työ jäätelötehtaalla jatkui avustavissa tehtävissä jälkipakkauspuolella. Valtaosa työajasta kului kuitenkin pääluottamusmiehen tehtäviä hoitaessa, Virtanen kertoo.

– Kotimaisesta jäätelöbisneksestä on putoillut kilpailijoita pois. Olisikin tärkeää pitää kiinni kotimaisuudesta, Virtanen muistuttaa.

Työelämän murros

Vuosikymmenten aikana työelämä on muuttunut monella tavalla. Työturvallisuuteen ja hygieniatasoon panostetaan merkittävästi aiempaa enemmän. Toisaalta henkilöstöresurssit ovat pienentyneet ja palkkakehitykseen on vaikea vaikuttaa.

– Nykyisten ohjeistusten valossa tuntuu käsittämättömältä, että aikanaan tupakoitiin lähellä tuotantolinjoja. Ennen työturvallisuusohjeita ei juuri ollut ja tapahtui sellaisia työtapaturmia, jotka tänä päivänä ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, jos vain ohjeita noudatetaan, Virtanen pohtii.

Virtanen harmittelee, että nykypäivänä uuden työntekijän on vaikea päästä samoihin etuihin kuin pidempään alalla tai talossa olleen. Esimerkiksi monityötaitoisuuslisiä on aiempaa vaikeampi saada. Se luo ikävää eripuraa työpaikoille.

Työ jäätelötehtaalla on koneellistunut valtavasti Virtasen työuran aikana. Vaikka fyysinen työ on monin paikoin vähentynyt, Virtanen kokee, että työ sinällään ei ole helpottunut, vaikka työnantajat usein tätä mieltä ovatkin. Tähän työnantajat myös vetoavat niin palkkaryhmistä kuin monityötaitoisuuslisistäkin keskusteltaessa.

– Työntekijöiltä vaaditaan paljon teknistä ja tietoteknistä osaamista koneiden käyttöön. Konetta ei vain paineta päälle ja pois. Ennen soitettiin herkemmin kunnossapitoon, kun taas nykyään työntekijät hoitavat monia sellaisia tehtäviä, jotka ennen kuuluivat kunnossapidolle.

Työn kuormittavuus on kasvanut myös siksi, että työt tehdään entistä pienemmällä henkilöstömäärällä. Jos joku on poissa, 5–6 työntekijän työt hoidetaan 4–5 ihmisen voimin.

– Ennen vuorossa oli enemmän työntekijöitä, jolloin myös poissaolojen paikkaaminen oli helpompaa. Nykyään niin sanottuja ylimääräisiä työntekijöitä on enää hyvin harvassa paikassa. Myös ylityöt ovat lisääntyneet merkittävästi, Virtanen kertoo.

Joukkovoimalla työehdot kuntoon

Nuorten heikko järjestäytymisaste huolettaa Martti Virtasta.

– Tällä hetkellä tilanne on valitettavasti se, että mitä enemmän työpaikalle tulee nuoria, sitä vähemmän liittoon liitytään. Se on huono asia, sillä ilman joukkovoimaa meillä ei ole järkeviä työehtoja. Olisi tärkeää, että jokainen puhuisi työkaverilleen liittoon kuulumisen merkityksestä.

Virtanen korostaa luottamusmiesten tärkeää roolia. Hän kannustaa pääluottamusmiehiä ja osastojen luottamusmiehiä hyödyntämään liiton tarjoamia koulutuksia.

– Kukaan ei voi tietää kaikkea, mutta ensin kannattaa aina niin sanotusti varmistaa oma selusta. Vaativaan pestiin täytyy kouluttautua. Erityisesti pääluottamusmiehenä on tultava toimeen myös työnantajan kanssa.

Virtanen sanoo, ettei ole koskaan ollut itse poliittisesti aktiivinen, mutta painottaa vaaleissa äänestämisen tärkeyttä.

– Se, että meillä on lakia paremmat työehdot, on ammattiliittojen ansiota. Tulevissa eduskuntavaaleissa työelämän pelisäännöt tulevat olemaan vahvasti esillä. Kannustankin jokaista äänestämään vaaleissa.

Aktiivinen eläkeläinen

Martti Virtasen ensimmäinen eläkepäivä oli 1.11.2022. Sitä ennen hän ehti kuitenkin niin sanotusti harjoitella eläkeläisen elämää.

– Pidin lomia elokuun lopulta asti ja otin lisäksi lomarahavapaata. Vapaata on alkanut vuosi vuodelta arvostaa enemmän ja tämä tuntui itselleni parhaalta ratkaisulta.

Virtasella riittää harrastuksia, joten paikoilleen hän ei eläkkeellä ollessaan jää.

– Olen aina ollut aktiivinen kalastaja ja kilpaillutkin pienimuotoisesti. Lisäksi harrastan suunnistusta ja talven tullen lentopalloa. 1970-luvulta alkaen olen myös kerännyt suomalaisia vanhoja vinyylejä, mikä kyllä hetkittäin on kääntynyt harrastuksesta pakkomielteen puolelle, Virtanen sanoo pilke silmäkulmassa.

– Viihdyn myös metsässä sienestyksen ja marjastuksen parissa. Lisäksi tulee mökkeiltyä paljon. Sitä ei kuitenkaan voi kutsua pelkäksi harrastukseksi, siellä kun usein tuntee enemmänkin olevansa töissä.

Mökille Virtanen suuntaa myös tämän haastattelun päätteeksi.

Teksti ja kuva: Taru Salovaara

Kuvassa: Martti Virtanen palkittiin lokakuussa Turengin Elintarviketyöläisten 60-vuotisjuhlassa SAK:n kultaisella ansiomerkillä.

Kun jäät eläkkeelle, ilmoita siitä SEL:n jäsenrekisteriin joko lomakkeella tai soittamalla numeroon 09 4246 1230. Jos täytät ehdot, saat liiton vapaajäsenyyden.