Elintarvikealan työntekijä tienasi vuonna 2022 keskimäärin 18,13 euroa tunnissa. Elintarvikealan palkat nousivat 2,2 prosenttia, kun muussa teollisuudessa palkat nousivat 2,4 prosenttia.
Teollisuuden työntekijöiden keskimääräinen tuntipalkka oli viime vuonna 18,67 euroa, kun elintarvikealan työntekijöiden keskiansio oli 18,13 euroa tunnissa, mikä tarkoittaa keskimäärin noin 3064 euron kuukausipalkkaa.
Elintarvikealan työntekijöiden palkat nousivat vuonna 2022 hieman muuta teollisuutta vähemmän, jolloin palkkaero suhteessa muun teollisuuden keskiansioihin kasvoi 0,2 prosenttiyksiköllä.
Vuonna 2022 elintarvikealan työntekijöiden palkat olivat 2,99 prosenttia muuta teollisuutta jäljessä.
– Elintarvikealan palkat ovat kuitenkin seuranneet aika hyvin teollisuuden yleistä linjaa. Hieman jäimme muuta teollisuutta jälkeen, mutta kovin kaukana teollisuuden keskipalkoista emme ole. Toki kiinni otettavaa on edelleen, SEL:n palkkasihteeri Ari Huuki toteaa.
Elintarvikealalla suurimmat keskiansiot työntekijöille maksetaan panimoalalla, jossa keskituntiansio oli viime vuonna 20,81 euroa. Pienimmät palkat maksettiin meijerialalla, jossa työntekijän palkka oli keskimäärin 16,69 euroa tunnissa. Liha-alan työntekijöiden keskituntiansio vuonna 2022 oli 18,75 euroa, leipomoalan 18,07 euroa ja teollisuuden 17,39 euroa.
Keskituntiansioissa ei ole huomioitu ylitöitä tai sunnuntailisiä.
Palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n keräämiin palkkatilastoihin. Elintarvikealan luvut perustuvat Elintarviketeollisuusliitto ETL:n jäsenyritysten Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle ilmoittamiin työntekijöiden palkkatietoihin.
Vuoden 2022 luvuissa on mukana lähes 14 000 elintarvikealan työntekijän palkkatiedot jokaiselta viideltä SEL:n sopimusalalta. Läheskään kaikki elintarvikealan työntekijät eivät ole tilastoissa mukana, sillä SEL:n ja ETL:n välisten elintarvikealan työehtosopimusten piirissä työskentelee arviolta noin 25 000 työntekijää.
– Tilastot eivät kerro koko totuutta, mutta ne antavat meille osviittaa jäsentemme palkkatasosta ja siitä, miten palkat elintarvikealalla ja eri sopimusaloillamme kehittyvät. Palkkatilastot perustuvat siihen, mitä työnantajat ilmoittavat ja yhdenkin ison työnantajan poisjäänti voi heilauttaa keskiarvoa, Huuki muistuttaa.
Naisilla yhä huonommat liksat
Sukupuolten väliset palkkaerot ovat kaikilla SEL:n sopimusaloilla yhä selvät. Elintarvikealalla naisten keskituntipalkka vuonna 2022 oli 17,30 euroa ja miesten 19,05 euroa. Keskituntipalkassa eroa oli siis 1,75 euroa, eli miesten keskituntipalkka oli 9,2 % naisia parempi. Erot sukupuolten välisissä keskituntiansioissa kaventuivat hieman vuoden 2021 palkkatilaston lukuihin verrattuna.
Pienin sukupuolten välinen palkkaero oli maidonjalostusalalla: miesten keskituntipalkka oli 3,6 prosenttia naisia suurempi. Panimoalalla miesten palkat olivat 6,7 prosenttia naisia suuremmat, teollisuuden sopimusalalla palkkaero oli 7,5 prosenttia ja leipomoalalla palkkaero oli 13,5 %. Elintarvikealan suurin palkkaero miesten hyväksi oli liha-alalla, jossa se oli 13,9 prosenttia.
Elintarvikealan työntekijöillä sukupuolten välinen palkkaero on hieman pienempi kuin koko yhteiskunnassa keskimäärin. Kun huomioidaan kaikki suomalaiset palkansaajat, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt mukaan luettuna, olivat naisten ansiot keskimäärin 15,7 prosenttia miesten ansioita pienemmät vuonna 2022.
Elintarvikealalla työntekijöille maksetaan samasta työstä samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta. SEL:n palkkasihteeri Ari Huukin mukaan sukupuolten väliset palkkaerot syntyvät siitä, että miehet sijoittuvat elintarvikealan työpaikoilla naisia useammin paremmin palkattuihin työtehtäviin.
– Esimerkiksi pakkaamotyöt ovat perinteisesti olleet naisvaltaisia, kun taas esimerkiksi lihanleikkaajat ja teurastajat ovat perinteisesti olleet miehiä.
Vaikka monet aiemmin fyysisesti raskaat työtehtävät ovat nykyisin vähemmän fyysisiä koneiden ja automaation ansiosta, saattavat asenteet ja työnjako työpaikoilla pysyä ennallaan. Ratkaisuja palkkaerojen vähentämiseksi elintarvikealalla ovatkin työnkuvien monipuolistaminen sekä asenteiden ja mielikuvien muuttaminen sen suhteen, mitä työtä voi kukin voi tehdä.
– Työpaikoilla olisi paikallaan pohtia sukupuolittuneen työtehtäviin sijoittumisen tarkoituksenmukaisuutta ja silloin kun siihen ei ole perusteita, pyrkiä siitä eroon, Huuki sanoo.