Ammattiliiton merkityksestä ja liiton jäsenyyden tärkeydestä on tänä syksynä puhuttu suomalaisilla työpaikoilla todennäköisesti enemmän kuin moniin vuosiin tai jopa vuosikymmeniin. Tästä saamme kiittää pääministeri Petteri Orpon johtamaa hallitusta.
Hallitusohjelman rajut heikennykset työntekijöiden työehtoihin, lakko-oikeuteen ja työttömyysturvaan ovat tuoneet asiat ihmisten iholle ja tehneet selväksi, miksi työntekijät ovat aikoinaan perustaneet ammattiliitot ja miksi liittoa edelleen tarvitaan.
Oletko sinä kiinnostunut, millä palkalla ja muilla työehdoilla teet töitäsi ja millaisissa työoloissa työskentelet? Jos vastasit kyllä, silloin sinun kannattaa kuulua oman alan ammattiliittoon, sillä näitä asioita hoitaa jäsenten muodostama liitto. Kukaan muu ei aja työntekijöiden etua kuin työntekijöiden itsensä muodostama ammattiliitto. Työnantajat eivät aja työntekijöiden etua, vaikka juhlapuheissa olemmekin ”kaikki samassa veneessä”. Työntekijän edunvalvontaa ei hoida myöskään pelkkä työttömyyskassa.
Ammattiliiton tehtävä on ajaa jäsentensä asiaa ja puolustaa jäsentensä oikeuksia. Tämän takia liitot on perustettu ja sen takia niille maksetaan jäsenmaksua. Jäsenyys ei ole ilmainen, mutta loppupeleissä se on pieni hinta kaikesta siitä hyvästä, mitä liiton jäsenyydellä itselleen ja työkavereilleen saa.
Jos asioiden hoitaminen keskustelemalla ja neuvottelemalla ei onnistu, on liiton käytettävä joukkovoimaansa ja mentävä tarvittaessa lakkoon työntekijöiden puolustamiseksi. Tätä työtä liitot tälläkin hetkellä tekevät Orpon hallituksen heikennyksiä vastustavilla poliittisilla lakoillaan, ja mukaan tähän työhön tarvitaan jokainen työntekijä.
Vapaamatkustamisen aika on ohitse. Työehtosopimuksen yleissitovuuden varaan ei kannata enää kenenkään laskea tai tuudittautua. Työehtosopimuksen takaamat työntekijöiden lakia paremmat palkat ja muut työehdot ovat jatkossakin olemassa vain ja ainoastaan, jos työntekijät kuuluvat ammattiliittoon — ja vain ja ainoastaan liittoon kuuluvien työntekijöiden ansiosta. Kiitos, että olet liiton jäsen!
Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Elintakeen 7/2023 pääkirjoituksena 15.11.2023.