Orpon hallitus valmistelee parhaillaan lakimuutosta, joka takaisi kaikissa vähintään 100 työntekijää työllistävissä yrityksissä henkilöstölle hallintoedustuksen. Tämä tarkoittaa paikkaa yrityksen hallituksessa tai johtoryhmässä tai vastaavassa toimielimessä. Työntekijöiden edustajien on tarkoitus päästä mukaan pöytiin, joissa oikeasti tehdään yritystä ja sen henkilöstöä koskevia päätöksiä.

Nykyisin lakia sovelletaan yrityksissä, joissa on vähintään 150 työntekijää. Työministeri Matias Marttisen (kok.) mukaan lakimuutos tuo hallintoedustusta koskevan sääntelyn piiriin jopa 100 000 uutta palkansaajaa.

On hienoa, että hallitus haluaa edes tällä yhdellä lakimuutoksella vahvistaa työntekijöiden äänen kuulumista työpaikoilla. Hallituksen tähänastisilla toimilla on ollut aivan päinvastaiset vaikutukset. Hallitus on muun muassa puolittanut muutosneuvotteluiden keston työpaikoilla. Lisäksi hallitus nosti yhteistoimintalain soveltamisrajaa 20 työntekijästä 50 työntekijään, joten yhteistoimintalaki koskee aiempaa harvempaa yritystä.

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Kehittäminen nähdään silti edelleen liian usein vain johdon, konsulttien tai ulkopuolisten asiantuntijoiden tehtävänä. Työpaikan tärkein kehittämisvoima on kuitenkin sen henkilöstö. Työntekijät tuntevat työnsä, toimivat asiat ja ongelmat paremmin kuin ulkopuoliset. He tietävät, missä prosessit tökkivät, mikä kuormittaa turhaan ja millaiset ratkaisut helpottaisivat työn tekemistä. Työntekijöiden näkemyksiä ei kannata jättää kehittämistyön ulkopuolelle.

Yhteistoiminta ja muutosneuvottelut liitetään usein tilanteisiin, joissa tehostetaan toimintaa ja tehdään henkilöstövähennyksiä. Näin ei pitäisi olla. Parhaimmillaan yhteistoiminta on jatkuvaa vuoropuhelua työpaikan kehittämisestä, osaamisen vahvistamisesta ja työn sujuvuuden parantamisesta.

Ammattiliiton tehtävä on vahvistaa työntekijöiden oikeutta vaikuttaa työpaikan asioihin järjestäytymisen ja luottamushenkilöiden kautta. Työpaikat menestyvät parhaiten silloin, kun henkilöstön osaaminen, kokemus ja ideat otetaan täysimääräisesti käyttöön. Kun työntekijöille annetaan mahdollisuus osallistua kehittämiseen, syntyy toimivampia työpaikkoja ja kestävämpiä ratkaisuja, joista hyötyvät kaikki.

Teksti on Elintakeen 4/2026 pääkirjoitus.