Mia Värri on hakenut pysyvää tapaturmaeläkettä jo vuosia ja joutunut toteamaan, että kielteiset päätökset ovat paitsi kohtuuttomia, myös lainvastaisia.
Kun epäoikeudenmukainen kohtelu vakuutusyhtiön taholta on jatkunut jo kymmenen vuotta, Mia Värristä tuntuu, että on oikea aika puhua siitä lehdessä – ehkä joku lukijoista saa hänen tarinastaan vertaistukea, kannustusta tai tietoa omien oikeuksiensa ajamiseen.
Ennen sairastumistaan perusterve Mia Värri työskenteli leipomossa Lappeenrannassa. Hän oli ensin konsulentti kaupoissa ja siirtyi töihin leipomon puolelle vuonna 2003. Hän teki töitä pakkaamossa ja lähettämössä. Jauhopöly kantautui työpisteille.
– Hengitin jauhopölyä, kehoni herkistyi sille ja sairaudet puhkesivat. Ensin puhkesi nuha.
Värri hakeutui työterveyteen syksyllä 2012 ja päätyi ammattitautitutkimuksiin Työterveyslaitokselle. Siellä katsottiin tarpeelliseksi tutkia, oliko Värri sairastunut myös astmaan. Hänet altistettiin työpaikan ruisjauholle.
– Keuhkoni olivat sen jälkeen niin tukossa, että lääkäri päätti, ettei minua enää altisteta vehnäjauholle.
Seuraavana syksynä tulivat lääkärinlausunnot, että Värrillä on nuha, astma, kosketusurtikaria ja vilja-allergia.
– Kun olin saanut ammattitautitulokset Työterveyslaitokselta, tapasin sosiaalialan ihmisen. Hän kysyi, minkä ammatin haluan lukea seuraavaksi. Olin ihmeissäni, koska olin juuri saanut tietää, että olen sairastunut pysyvästi ja menetän työpaikkani.
Vakuutusyhtiöstä tuli päätös, että nuha, astma ja kosketusurtikaria hyväksytään korvattaviksi ammattitauteina. Värri alkoi saada täyttä tapaturmaeläkettä, kuten hänen tapaturmavakuutuslain mukaan vakuutettuna kuuluikin saada. Vilja-allergia hyväksyttiin korvattavaksi ammattitautina vasta vuonna 2021.
Opiskelu uuteen ammattiin oli kärsimystä
Vuoden 2014 alussa työnantaja tarjosi Mia Värrille uutta työtä, mutta siinä Värri altistui sokeripölylle ja esansseille. Työkokeilu täytyi keskeyttää astmakohtausten takia. Työnantaja ilmoitti, ettei Värrille ole muuta työtä tarjolla.
Samana keväänä vakuutusyhtiö osti kuntoutuspalvelun, jossa Värri aloitti ammatillisen kuntoutuksen.
Kuntoutusohjaajan kanssa täytyi päättää nopeasti, mihin uuteen ammattiin kouluttautuu. Sosiaalialan ihminen Työterveyslaitoksella oli suositellut sosionomikoulutusta, ja Värri valitsi sen.
Osa sosionomiopintojen luennoista pidettiin sisäilmaltaan vaurioituneessa tilassa.
– Siellä hengitykseni vaikeutui, sydämeni hakkasi ja meinasin pyörtyä. Minulle tuli terveydellinen romahdus heti koulutuksen alkuvaiheessa.
Koko opiskeluaika oli raskasta keuhkojen takia. Värri sinnitteli, koska halusi palata työelämään. Toisaalta hän ei uskaltanut keskeyttää opintoja, koska pelkäsi menettävänsä tapaturmaeläkkeen. Värrin sosionomiopinnot ammattikorkeakoulussa kestivät vuodet 2014–2017. Vasta jälkeenpäin Värri on ehtinyt ajatella niitä aikoja kunnolla.
– Sain syksyllä 2013 tietää, että olen sairastunut ja menetän työpaikkani. Siitä vuosi eteenpäin olin jo uudelleenkoulutuksessa. Juna jyskytti hirveää vauhtia eteenpäin. Eikä minulle annettu vaihtoehtoja. Jälkeenpäin tajuan, miten vähän minulle selitettiin asioista.
Värri on perehtynyt lakiin tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta.
– Laki olisi mahdollistanut sen, että koulutuksen olisi voinut keskeyttää ja räätälöidä uudestaan. Niin olisi pitänyt tehdä. Elimistöni tuhoutui ammatillisessa kuntoutuksessa lisää.
Kuntoutusohjaaja tiedotti vakuutusyhtiötä siitä, miten vaikeaa opiskelu Värrille astman takia oli. Muutokset olisivat aiheuttaneet vakuutusyhtiölle kustannuksia. Ehkä keskeyttämisen mahdollisuudesta ei siksi kerrottu.
Loppulausunnossa kuntoutusohjaaja arvioi, että Värri ei varmaankaan pysty tekemään sosionomin työtä.
Tapaturmaeläke pieneni rajusti ilman kuulemista
Mia Värrille maksettiin täyttä tapaturmaeläkettä valmistumisen jälkeen vielä puoli vuotta, toukokuuhun 2018 asti. Sitten vakuutusyhtiöstä tuli yllättäen korvauspäätös, jossa tapaturmaeläke alennettiin 100 prosentista 30 prosenttiin. Siinä kohtaa lainrikkomukset tulivat osaksi vakuutusyhtiön toimintaa.
Vakuutusyhtiö rikkoi lakia niin, että korvauspäätöksestä puuttuivat perustelut. Värri tietää nyt, että päätös on hallintolain mukaan perusteltava. Siinä pitää kertoa, mitkä seikat ja selvitykset, kuten lääketieteelliset selvitykset, ja sovelletut säännökset, eli lait, vaikuttivat ratkaisuun. Niitä ei kuitenkaan kerrottu.
Lisäksi asianosaisen kuuleminen ennen korvauspäätöksen tekoa jätettiin lainvastaisesti tekemättä. Värri tietää nyt, että hallintolain mukaan asianosaiselle pitää ennen päätöksen tekoa antaa mahdollisuus tuoda ilmi mielipiteensä asiasta ja toimittaa selvityksiä, jotka voivat vaikuttaa päätökseen. Sellaista mahdollisuutta hänelle ei annettu.
– Päätös oli minulle shokki. Vakuutusyhtiössä tulkittiin, että kun minulle on maksettu ammatillinen kuntoutus, olen työkykyinen todellisesta terveydentilastani huolimatta.
Korvauspäätös oli voimassa vuoden. Sitten Värrille lähetettiin seuraava vastaava päätös vuodeksi. Maksettavan tapaturmaeläkkeen määrä perustuu siihen, että hänen ajatellaan tekevän sosionomin työtä. Leipomotyön palkasta, joka oli suurempi, miinustetaan sosionomin palkka. Värrille maksetaan erotuksen verran tapaturmaeläkettä.
Joka syksy hakemus, päätös ja valitus
Vuonna 2019 Mia Värrin kolme työkokeilua sosiaalialalla keskeytyi astman pahenemisen takia. Sen jälkeen, vuonna 2020, hoitava lääkäri arvioi Värrin täysin työkyvyttömäksi ammattitautien takia. Värri haki lääkärin neuvosta pysyvää täyttä tapaturmaeläkettä, mutta hakemus hylättiin vakuutusyhtiössä.
– Vakuutuslääkärin mielestä oireeni ovatkin ympäristöyliherkkyystyyppisiä, eli eivät oikeuta korvauksiin. Mutta sehän on keksitty juttu. En ole ympäristöyliherkkä, vaan sairastan vaikeaa allergista ammattiastmaa ja nuhaa, jotka selittävät sen, että ilman epäpuhtaudet aiheuttavat minulle oireita.
Värri päätti valittaa päätöksestä. Hän pyysi apua SEL:n sosiaalisihteeri Jouni Hiltuselta, joka kirjoitti valitukset Värrin puolesta. Ensin valitus lähti tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan ja seuraavaksi vakuutusoikeuteen. Valitukset eivät menneet läpi, ja vakuutusyhtiön päätös piti.
Värri on hakenut pysyvää tapaturmaeläkettä vuosittain, viimeksi viime syksynä. Hakemuksen tukena oli taas hoitavan lääkärin lausunto täydestä työkyvyttömyydestä ammattitautien takia. Vakuutuslääkärin mielestä Värri on täysin työkykyinen sosionomin tutkintoa vastaavaan työhön.
Värri oli ammattitauteihin sairastuessaan 35-vuotias. Hän on pohdiskellut, että kun vakuutusyhtiössä nähtiin, ettei hän kuntoudu, totuutta hänen terveydentilastaan alettiin vääristellä. Muuten Värri tulisi yhtiölle kalliiksi.
Värri on alkanut vaatia oikeuksiaan vakuutusyhtiöltä muutenkin kuin valittamalla päätöksistä. Uusinta korvauspäätöstä edelsi ensimmäistä kertaa kuuleminen, jota Värri pyysi kahdesti. Tapaturmaeläkkeen määrä ei silti muuttunut, joten Värri valitti päätöksestä taas. Hän on ollut valituskierteessä vuodesta 2020 saakka. Tänä vuonna SEL:n sosiaalisihteeri Jouni Hiltunen auttoi häntä valituslupahakemuksen kirjoittamisessa korkeimpaan oikeuteen.
Jotta elämä saisi jatkua
Mia Värri arvelee, että nyt on ensimmäinen kerta, kun hän pystyy puhumaan tästä kaikesta itkemättä.
– Se on sen ansiota, että olen käynyt Kelan myöntämässä psykoterapiassa vuoden ja saanut purkaa tätä siellä.
Se, että vakuutusyhtiö myöntäisi Värrille pysyvän tapaturmaeläkkeen, merkitsisi hänelle ”koko elämää”.
– Saisin stressin pois ja minulla olisi mahdollisuus toipua reaktiivisesta masennuksesta. Koen, että olen välitilassa ja saan elämäni takaisin, kun tämä vääntö on loppu.
Koska osittainen tapaturmaeläke ei riitä elämiseen, työeläkeyhtiö myönsi Värrille määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen. Samoilla tiedoilla, joilla vakuutusyhtiö katsoo Värrin täysin työkykyiseksi, työeläkeyhtiö siis katsoo hänet täysin työkyvyttömäksi.
Koska Värrin työkyvyttömyys johtuu ammattitaudeista, hänen tulojensa pitäisi tulla nimenomaan vakuutusyhtiöstä.
Vaikka omien oikeuksien puolustaminen on raskasta, Värri aikoo jatkaa. Nykyisin siinä on kyse rahaa suuremmasta asiasta: ehkä vastaavat vääryydet vakuutusyhtiön taholta joskus loppuvat, jos riittävän moni tuo niitä ilmi ja vaatii oikeuksiaan. Värri haluaa rohkaista muitakin tekemään niin.
Vaikka kielteinen päätös tuntuisi ensin lamauttavalta, asiaa ei kannata jättää siihen, jos päätös on väärä, Värri muistuttaa. Jos olet tyytymätön Kelan, työeläkeyhtiön tai tapaturmavakuutusyhtiön antamaan päätökseen, voit hakea siihen muutosta. Valituksen tekemiseen kannattaa pyytää apua. Ammattiliiton jäsenet saavat apua omasta liitostaan. Toimi nopeasti, sillä valitusaika on lyhyt.
Teksti ja kuvat: Hanna Hirvonen
SEL:n sosiaalisihteerit Jouni Hiltunen ja Kai Laaksonen neuvovat SEL:n jäseniä työelämän sosiaaliturva- ja eläkeasioissa sekä auttavat muutoksenhaussa eli valitusten laatimisessa.
