Jos työnantaja ei aktiivisesti kehitä työntekijöiden osaamista, asia kannattaa ottaa puheeksi työpaikalla.
Jatkuva oppiminen on päivän sana. Työntekijät haluavat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, jolloin syntyy tarve kehittää osaamista. Osaamisen kehittäminen lisää myös työn mielekkyyttä.
Työntekijöiden osaamista voidaan työpaikalla kehittää niin lähiesihenkilöiden, luottamushenkilöiden kuin työkavereiden tuella. Joillakin elintarvikealan työpaikoilla on työnopastus- ja laatuhenkilöstöä, jotka havainnoivat työntekijöiden osaamistarpeita, opastavat heitä tarvittaessa ja vievät tietoa osaamisen kehittämistarpeista eteenpäin.
Työnantajissa on eroja, miten ne kartoittavat työntekijöidensä osaamistarpeita. Tyypillisiä tapoja ovat kyselyt ja kehityskeskustelut.
SAK selvitti toukokuussa 2023 julkaistulla tutkimuksella työntekijöiden osaamistarpeiden kartoittamisen ja oppimisen ohjauksen käytäntöjä duunarityöpaikoissa. Tutkimuksen mukaan joillakin työpaikoilla osaamisen kartoituksia tehdään epäsäännöllisesti, vähän tai ei ollenkaan, ja johdolle ja toimihenkilöille kartoituksia tehdään enemmän kuin työntekijöille.
Suurin rooli oppimisen ohjaamisessa työpaikalla on työntekijän lähimmällä esihenkilöllä. Myös työntekijällä itsellään on iso rooli, ja työntekijät voivat toimia myös vertaisohjaajina toisilleen.
Johdon tehtävänä on luoda ohjaamiselle toimivat olosuhteet ja resurssit, vastata tiedotuksesta sekä varmistaa, että lähiesihenkilöillä on riittävä osaaminen työntekijöiden oppimisen ohjaamiseen.
Parhaimmillaan osaamisen ohjaaminen tapahtuu työyhteisössä luonnostaan, mutta osaamisen kehittämisessä suunnitelmallisuus on järkevää. Ohjaustyön vaiheet ovat osaamisen kartoittaminen, suunnittelu, toimeenpano ja jälkiseuranta.
Työyhteisön kehittämissuunnitelma käyttöön
SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen muistuttaa, että säännöllisesti vähintään 20 henkilöä työllistävien työnantajien on yhteistoimintalain mukaan laadittava työyhteisön kehittämissuunnitelma yhteistyössä henkilöstön edustajan kanssa ja ylläpidettävä sitä työyhteisön kehittämiseksi. Työyhteisön kehittämissuunnitelmaan on kirjattava muun muassa toimenpiteet, joilla kehitetään ja ylläpidetään henkilöstön osaamista.
– Tavoitteena on, että osaamisen kehittämisestä puhuminen olisi työpaikalla osa arkea, eikä vain pakollinen, kerran tai pari vuodessa keskusteltava asia, Saaranen sanoo.
Ay- ja järjestökoulutuksista lisää osaamista
Oman osaamisen kehittäminen kouluttautumalla on tärkeää myös työpaikan ja ammattiosaston luottamustehtävissä toimiville. Ay-koulutusten lisäksi liiton jäsenet voivat kehittää osaamistaan erilaisissa järjestöllisissä koulutuksissa, joita tarjoavat SEL:n ammattiosastot, aluejärjestöt sekä koulutusyhteistyökumppanit Murikka-opisto ja KSL-opintokeskus.
SEL myös tukee jäsentensä opintoja avoimessa yliopistossa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa enintään 200 eurolla kalenterivuodessa.
Teksti: Kati Oksman, kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva