Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelema työeläkeuudistus on nyt hyväksytty. Mistä muutoksista siinä sovittiin?
Työmarkkinakeskusjärjestöt eli työnantajia edustavat EK, KT sekä Valtion ja kirkon työmarkkinalaitokset sekä työntekijöitä edustavat SAK, STTK ja Akava pääsivät 19.1.2025 neuvottelutulokseen sopimuksesta vuoden 2025 työeläkeuudistukseksi.
Orpon hallitus totesi 23.1.2025 työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen täyttävän hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet. SAK:n hallitus hyväksyi eläkeratkaisun tällä viikolla ja myös muut työmarkkinakeskusjärjestöt ovat neuvottelutuloksen hyväksyneet. Lopullisesti työeläkeuudistuksen mukaiset lakimuutokset hyväksyy eduskunta.
SAK:n työura- ja eläkeasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari kertoo työeläkejärjestelmän uudistustarpeen johtuneen Suomen epätasapainoisesta väestörakenteesta.
– Edellisessä uudistuksessa laskelmien pohjana olleet syntyvyysluvut ovat reippaasti alemmat kuin mitä silloin odotettiin ja työperäinen maahanmuutto on ollut Suomessa aika vähäistä. Viime syksyn väestöennusteet toivat tähän parannusta työperäisen maahanmuuton osalta, mutta epävarmuutta on edelleen. Väestöennusteita on tarpeen seurata pitemmällä aikavälillä, Näätsaari toteaa.
Hallitus asetti työeläkeuudistusta neuvottelemaan ryhtyneille työmarkkinakeskusjärjestöille tavoitteeksi eläkemaksujen tason vakauttamisen sekä julkisen talouden vahvistamisen. Muutosten tulisi vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä vähintään noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä tarkoittaa noin miljardia euroa.
Nyt sovittu vuoden 2025 työeläkeuudistus ei ole yhtä laaja kuin vuoden 2017 työeläkeuudistus, jossa esimerkiksi eläkeikää nostettiin. Tällä kertaa palkansaajalle ei tule suuria muutoksia.
– Kyse on ikään kuin järjestelmän määräaikaishuollosta, joita aika ajoin tarvitaan. Tässä uudistuksessa ei ole heikennyksiä eläke-etuuksiin eikä esimerkiksi eläkeikää nosteta, Näätsaari sanoo.
Näistä muutoksista sovittiin
● Sijoitusuudistus, jolla tavoitellaan parempaa tuottoa eläkesijoituksille. Jatkossa työeläkeyhtiöt voivat sijoittaa osakkeisiin suuremman osan varoistaan.
● Rahastointia vahvistetaan. Jatkossa laitetaan vuosittain enemmän eläkevaroja sivuun tulevien eläkkeiden rahoittamiseksi. Rahastoinnin vahvistaminen on etenkin nuorempien sukupolvien kannalta oikeudenmukaista ja auttaa riskeihin varautumisessa.
● Inflaatiovakauttaja auttaa eläkkeiden rahoituksessa. Inflaatiovakauttaja rajoittaa tulevaisuudessa eläkkeiden indeksikorotuksia siten, että työeläkeindeksi ei saa kahden peräkkäisen vuoden aikana kasvaa enempää kuin palkkakerroin samana aikana. Eläkkeet eivät siis voi nousta merkittävästi enempää kuin palkat.
● Sopimus sisältää ehdotuksia hallitukselle mielenterveysongelmien ehkäisystä ja työterveyshuollon kehittämisestä. Työhyvinvoinnin parantaminen on tärkeää sekä työntekijöiden terveyden kannalta että työurien pidentämiseksi.
Näihin ei tule muutoksia
● Eläkettä kertyy myös jatkossa palkattomilta jaksoilta, esimerkiksi ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, perhevapaista ja suoritetuista tutkinnoista kertyy eläkettä.
● Eläkeikää ei nosteta.
● Eläke-etuuksia ei heikennetä.
● Eläkemaksujen taso pysyy nykyisellään vuoteen 2030 asti.
>> Lue lisää: Miksi eläkeuudistus tehtiin ja mitä se sisältää?
>> Lue lisää: Raha ja sen riittävyys merkittävässä osassa eläkeuudistuksessa
>> Ilmoittaudu työeläkekouluun kuulemaan lisää eläkeuudistuksesta
Kuva: Jarmo Mela