Työkyvyn tukeminen on työterveyshuollon perustehtävä. Toiminnan on oltava puolueetonta, riippumatonta ja yhdenvertaista.
Työterveyshuolto kuuluu kaikille työsuhteessa oleville. Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden on tärkeää olla selvillä työntekijöiden oikeuksista työterveyshuoltoon liittyvissä asioissa.
Työterveyshuollon tarkoituksena on lain mukaan edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden työkykyä. Näihin tavoitteisiin liittyvät työterveyshuollon palvelut työnantajalla on velvollisuus järjestää.
– Toiminnan perustana on työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys, jossa kartoitetaan työolosuhteita terveyden ja työkyvyn ylläpitämisen näkökulmasta, kertoo SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi.
Työnantajan vastuulla on, että työpaikkaselvitys on tehtynä ja että se on ajantasainen. Se voidaan tehdä osittain yhdessä työnantajalle kuuluvan riskinarvioinnin kanssa.
– Työpaikkaselvityksen tekemisessä on hyvä olla mukana koko työterveyshuollon perustiimi: työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, työfysioterapeutti ja työpsykologi, Työläjärvi sanoo.
Laki ei määrittele tarkasti, miten usein työpaikkaselvitys tulee tehdä tai päivittää.
– Kahden–kolmen vuoden väli voisi olla hyvä. Muutostilanteissa työpaikkaselvitys pitäisi uusia aina. Työnantajan tulisi neuvotella henkilöstön edustajien kanssa, mikä meidän työpaikallamme on minimitarve, Työläjärvi neuvoo.
Työpaikkaselvityksen pohjalta työterveyshuolto tekee toimenpide-ehdotuksia työolosuhteiden kehittämiseksi ja työn kuormituksen hallitsemiseksi. Selvitys on apuna terveystarkastuksissa sekä työterveyshuollon antaessa neuvontaa ja ohjausta työnantajalle ja työntekijöille.
Terveystarkastuksista hyötyä kaikille
Työ luokitellaan erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaksi, jos työympäristö sisältää fysikaalisia, kemiallisia tai biologisia altisteita, siihen kuuluu yötyötä tai työssä on väkivallan vaaraa. Tällaisia on suuri osa elintarvikealan työpaikoista – yötyön lisäksi elintarvikealalla tehdään paljon esimerkiksi kuuma- ja kylmätyötä.
Tällaista työtä tekeville on tehtävä työterveyshuollon säädöksiin perustuvia terveystarkastuksia. Tarkastusten sisällöstä ja siitä, miten usein niitä tehdään, päättävät työterveyshuollon toimijat kunkin työpaikan riskitekijöiden ja altisteiden perusteella.
Jotkut työnantajat saattavat esittää työterveyshuollolle toiveita, että kustannusten säästämiseksi tarkastuksia tehtäisiin mahdollisimman vähän.
– Tämä ei ole moraalisesti eikä lain mukaan oikein, Riitta Työläjärvi muistuttaa.
Terveystarkastukset hyödyttävät pitemmän päälle myös työnantajaa.
– On näyttöä siitä, että kun tehdään terveystarkastuksia laadukkaasti ja riittävän usein ja kun huomio on nimenomaan työkyvyssä ja sen tukemisessa, ne ovat hyvinkin kustannusvaikuttavia. Tuottavuus ja työhyvinvointi paranevat ja sairauspoissaolot vähenevät.
Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä terveystarkastus pitäisi tehdä heti työsuhteen alussa kaikille työntekijöille, myös määräaikaisille työntekijöille. Myös työsuhteen päättyessä olisi hyvä tehdä terveystarkastus.
– Varsinkin jos työsuhde päättyy työttömyyteen, olisi tärkeää arvioida, onko työntekijällä sellaisia työkykyyn vaikuttavia pulmia, jotka saattavat aiheuttaa ongelmia uudelleen työllistymisessä. Tässä näkee hyvin paljon puutteita, Työläjärvi toteaa.
Työtä sopeutettava tarvittaessa
Jos työntekijälle kertyy paljon sairauspoissaoloja tai on työkyvyttömyyden uhkaa, työterveyshuollossa tulisi suunnitella hoito- ja kuntoutustoimia sekä pohtia yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa työn sopeuttamista.
– Työsuojeluvastuu on aina työnantajalla, mutta työterveyshuollon tiimi on siinä asiantuntijana mukana, Riitta Työläjärvi täsmentää.
Kun työntekijän sairauspoissaolo on kestänyt 90 Kelan sairauspäivärahapäivää, viimeistään silloin on järjestettävä kolmikantainen työterveysneuvottelu, jossa pohditaan työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken, onko mahdollista muokata työtä siten, että työntekijä pystyisi terveysongelmistaan huolimatta sitä tekemään.
>> Voit pyytää luottamushenkilön tueksesi työterveysneuvotteluun
– Lainsäädännössä on kuitenkin se puute, että työnantajalla ei ole absoluuttista velvoitetta esimerkiksi työn keventämiseen tai työajan lyhentämiseen, Työläjärvi toteaa.
Työterveyshuollolle kuuluu myös ammattitautiepäilyjen selvittely. Elintarvikealalla tavallisia ammattitauteja ovat esimerkiksi jauhopölystä aiheutuva keuhkoastma sekä työasennoista ja -liikkeistä aiheutuvat rasitussairaudet.
Ammattitautiepäilyjä selvittämään tarvitaan tilanteesta ja epäillystä sairaudesta riippuen ammattilaisia työterveyshuollon moniammatillisesta tiimistä.
Luottamuksellista ja yhdenvertaista
Lain mukaan työterveyshuollon on oltava puolueeton ja riippumaton – se ei saa olla sen enempää työnantajan kuin työntekijöidenkään asianajaja. Tähän velvoittavat myös Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimukset sekä EU:n työsuojeludirektiivi.
– Työterveyshuollon tulee asiantuntemuksellaan auttaa koko työpaikkaa, Riitta Työläjärvi tähdentää.
Olennainen periaate on myös luottamuksellisuus. Työterveyshuollon on pidettävä kiinni tietosuojasta.
– Henkilökohtaiset terveys- ja sairaustiedot ovat työntekijän omaisuutta. Terveydenhuollon ammattilaiset eivät saa ilman potilaan nimenomaista lupaa kertoa niitä ulkopuolisille, esimerkiksi työnantajalle, Työläjärvi korostaa.
Työterveysneuvottelussakaan ei kuulu käydä työntekijän terveydentilatietoja läpi. Niissä käsitellään ainoastaan sitä, miten työtä tulisi muokata, jotta se sopisi työntekijän tilanteeseen.
Työterveyshuollon on kohdeltava kaikkia työntekijöitä ja ammattiryhmiä tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti.
– Esimerkiksi työsuhteen määräaikaisuus ei ole peruste erilaiseen kohteluun työterveyshuollossa tai sen palveluiden saatavuudessa, Työläjärvi muistuttaa.
Vapaaehtoisen ja pakollisen rajanvetoja
Sairaanhoidon palvelujen järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista.
– Suosittelen, että vähintään perustason palveluja tarjottaisiin, Riitta Työläjärvi sanoo.
Myös osa terveystarkastuksista, esimerkiksi iän mukaan suoritettavat, ovat niin työnantajalle kuin työntekijälle vapaaehtoisia, mutta suositeltavia.
Viime vuosina on yleistynyt yksityisten terveysvakuutusten tarjoaminen työntekijöille. Tällöin yhdenvertaisuus ei aina toteudu. Työnantaja saattaa tarjota vakuutusta esimerkiksi vain johdolle tai toimihenkilöille. Myös vakuutusyhtiöillä on omia reunaehtojaan. Jos työntekijällä on vakuutuksen alkamishetkellä perussairauksia, niiden hoito saatetaan sulkea vakuutussopimuksen ulkopuolelle.
– Juuri ne sairaudet saattavat kuitenkin aiheuttaa työkykyongelmia, Työläjärvi huomauttaa.
Sairaanhoidon palvelujen tarjoaminen osana työterveyshuoltosopimusta onkin Työläjärven mukaan yleensä parempi vaihtoehto.
Työpaikoilla, joilla sairaanhoito ei sisälly työterveyshuoltoon tai sitä tarjotaan hyvin suppeasti, voi tulla vastaan rajanvetokysymyksiä. On määriteltävä, mikä hoito on työkyvyn tukemista ja mikä menisi sairaanhoidon puolelle.
– Kun sairaus vaikuttaa työntekoon, silloin vastaanottotarpeessa on kyse lakisääteisestä, kaikille työpaikoille pakollisesta työkyvyn tuesta, Työläjärvi sanoo.
Pelisäännöistä sovittava yhdessä
Joskus voi tulla tilanteita, joissa on aihetta epäillä, että työterveyshuolto ei ole toiminut puolueettomasti tai että potilaan oikeuksia on loukattu. Tavallista on, että työterveyshuollon määräämät sairauslomat ovat työntekijän mielestä liian lyhyitä.
Riitta Työläjärvi on törmännyt myös päinvastaisiin tapauksiin, joissa kevein perustein kirjoitetaan pitkä sairaspoissaolotodistus.
– Tällöin tulee väistämättä mieleen, että taustalla on työnantajan halu päästä työntekijästä eroon tämän työkyvyttömyyteen vedoten. Tämä on sekä lainvastaista että eettisesti väärin ja kyseenalaistaa työterveyshuollon riippumattomuuden.
Ristiriitoja saattaa syntyä myös esimerkiksi siitä, mitä tarkalleen ottaen on aiheellista tutkia terveystarkastuksissa. Omia ongelmiaan voi tuoda henkilöstöpula ja henkilöstön vaihtuvuus työterveyshuollossa.
Työläjärvi korostaa hyvää yhteistoimintaa ongelmien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa. Luottamushenkilöiden, erityisesti työsuojeluvaltuutetun, rooli on tärkeä.
– Vuoropuhelun tulisi olla jatkuvaa. Sovitaan yhdessä pelisäännöistä ja kerrotaan niistä koko henkilöstölle.
Teksti: Elias Krohn
Miten pulmatilanteissa toimitaan?
Jos on epäilyksiä eettisesti tai juridisesti kyseenalaisesta toiminnasta työterveyshuollossa, luottamushenkilöiden tulisi sopia tapaaminen työterveyshuollon edustajien kanssa ja ottaa asia avoimesti puheeksi.
Mikäli tilanne ei tällä ratkea, on mahdollista tehdä kirjallinen muistutus työterveyshuollon toimintayksikön vastaavalle johtajalle. Tämän on myös vastattava muistutukseen kirjallisesti.
Jos asia ei etene näillä keinoin, on mahdollista tehdä kantelu aluehallintovirastolle, joka voi antaa työterveyshuollolle muistutuksen tai huomautuksen. Joissain tapauksissa myös vahingonkorvauskanteen nostaminen voi tulla kyseeseen.
Myös SEL:sta, SAK:sta tai Työterveyslaitokselta voi kysellä neuvoja työterveyshuoltoon liittyviin pulmiin.
– Toivoisin, että luottamus ja yhdessä tekeminen voisivat säilyä. Terveyttä ja työkykyä tulee tukea yhdessä, SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi painottaa.
>> SAK:n opas työterveyshuollosta luottamushenkilöille
Kuvassa: SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi puhui SEL:n työsuojeluseminaarissa Helsingissä 20.9.2024.