Työntekijällä on oikeus palkalliseen vuosilomaan. Lisäksi elintarvikealan työehtosopimuksissa on sovittu lomarahan maksamisesta työntekijälle.
• Vuosilomaa kertyy työntekijälle jokaiselta kuukaudelta, jolloin työtä on tehty vähintään 14 päivää tai 35 tuntia.
• Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3., jona aikana kartutetaan tulevaa vuosilomaa.
• Vuosilomaa kertyy 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään vuoden lomanmääräytymisvuoden eli 31.3. loppuun mennessä.
• Jos työsuhde on jatkunut alle vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä, vuosilomaa kertyy kaksi päivää työssäolokuukautta kohti.
• Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen loman alkamista, hänelle maksetaan lomakorvaus, joka lasketaan samoilla perusteilla kuin vuosilomapalkka.
• Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan keskimääräinen palkka. Vuosilomapalkkaan tai lomakorvaukseen lasketaan mukaan sunnuntaityökorvaukset, palvelusvuosi- ja vuorotyölisät sekä muut työehtosopimuksen mukaiset lisät sen mukaisina kuin työntekijä olisi ne työssä ollessaan ansainnut.
• Vuosilomapalkka maksetaan kokonaisuudessaan ennen loman alkamista.
• Vuosilomapalkan lisäksi työntekijälle maksetaan työehtosopimuksessa sovittu lomaraha, joka lasketaan vuosilomapalkasta.
• Lomarahasta maksetaan puolet lomalle lähtiessä ja puolet loman jälkeisenä palkanmaksupäivänä.
• Lomarahan suuruus on 50 prosenttia työntekijän vuosilomapalkasta.
• Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy.
• Lomarahaa maksetaan ainoastaan 31.3. mennessä ansaitusta vuosilomakertymästä.
• Vanhuus-, työkyvyttömyys- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.
• Jos työsuhde päättyy lomakauden ulkopuolella, työntekijälle maksetaan kertyneen lomapalkan suuruinen lomakorvaus lopputilin yhteydessä, mutta ei lomarahaa.
• Jos työntekijä on vuosiloman alkaessa työkyvytön sairauden, synnytyksen tai tapaturman vuoksi, on lomaa siirrettävä työntekijän pyynnöstä.
• Jos työntekijä tietää joutuvansa suunnitellun loman aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön, on hänellä oikeus siirtää lomaansa. Pyyntö pitää toimittaa työnantajalle ennen vuosiloman alkua.
• Jos työntekijä sairastuu ennen vuosiloman alkamista tai vuosilomansa aikana, työntekijä voi pyytää vuosilomansa siirtämistä eteenpäin. Oikeus koskee sekä vuosiloman alkaessa että sen aikana sairaudesta, tapaturmasta tai synnytyksestä johtuvaa työkyvyttömyyttä. Oikeus siirtoon koskee vain lakisääteistä vuosilomaa ja vuosilomasta säästettyä säästövapaata, ei siis esimerkiksi pekkaspäiviä.
• Jos sairastut vuosiloman aikana, sinulla on oikeus loman siirtoon vasta mahdollisten omavastuupäivien jälkeen. Omavastuu koskee yli neljän viikon vuosilomaa ja omavastuupäiviä on korkeintaan kuusi. Omavastuupäivät eivät siten saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.
• Työntekijän on viivytyksettä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys sairaudesta ja nimenomaisesti pyydettävä loman siirtämistä työnantajaltaan, jos hän sairastuu ennen loman alkamista tai sen aikana. Pelkkä asiasta ilmoittaminen tai lääkärintodistuksen toimittaminen työnantajalle ei riitä loman siirtämiseen. Vuosiloman siirryttyä työntekijä on sairauslomalla.
• Sairauden vuoksi siirretty kesäloma on ensisijaisesti annettava lomakauden loppuun mennessä ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan siirretty loma antaa vielä alkuperäistä lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana ja viimeistään kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos lomaa ei voida näinkään antaa, työkyvyttömyyden takia pitämättä jäänyt loma maksetaan lomakorvauksena.
• Lomakausi alkaa 2.5. ja päättyy 30.9. Vuosilomasta 24 päivää annetaan lomakaudella (kesäloma) ja sen ylittävä osa ajalla 1.10.–30.4. (talviloma).
• Työnantajan on kuultava työntekijää ennen loma-ajan määräämistä. Ellei loman ajankohdasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja määrää milloin loma pidetään.
• Loma-ajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista tai jos tämä ei ole mahdollista, vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.
• Työnantajalla ei ole yksipuolista oikeutta jakaa 24 päivän lomaa lomakautena tai siirtää siitä osaa lomakauden ulkopuolelle.
• Jos työntekijälle ei ole kertynyt täyttä lomaoikeutta, vähennetään lomapäiviä ensin talvilomasta.
• Vuosilomaa pidettäessä sitä kuluttavat vain arkipäivät. Vuosilomalain mukaan arkipäiviä ovat kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Lauantai lasketaan arkipäiväksi, joten se kuluttaa lomaa. Jos työntekijä pitää lomaa kokonaisen viikon maanantaista sunnuntaihin, lomaa kuluu kuusi päivää, eli päivät maanantaista lauantaihin kuluttavat lomaa riippumatta siitä, tekeekö työntekijä koskaan töitä lauantaisin.
• Työntekijällä on oikeus lisävapaapäiviin, jos hänelle ei muuten kerry lomanmääräytymisvuodelta 24 vuosilomapäivää sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi. Työntekijällä on siis oikeus enintään 24 lisävapaapäivään, mikä vastaa neljän viikon vuosilomaa. Oikeutta lisävapaapäiviin ei ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on jatkunut yli 12 kuukautta.
• Lisävapaapäiviltä maksetaan säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus. Lisävapaapäivät eivät kerrytä vuosilomaa eivätkä ne ole työssäolon veroista aikaa. Lisävapaapäivät annetaan samalla tavalla kuin vuosilomapäivät, ja niiden ajalta maksettavaan korvaukseen sovelletaan vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksamista koskevia säännöksiä.
Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi, työpaikkasi SEL:n luottamusmies auttaa sinua. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä tai asia ei ratkea työpaikalla tai et ole tällä hetkellä työsuhteessa, ole yhteydessä SEL:n aluetoimistoon aluesihteeriin tai soita SEL:n työsuhdeneuvontaan 09 4246 1260.
Kuva on viime kesältä Hämeenlinnasta SEL:n kesäfestareilta, joilla esiintyi muun muassa Olli Halonen, jolla oli keikan jälkeen aikaa jutella ihmisten kanssa. Kuva: Karoliina Öystilä