Kolme esimerkkitapausta väärin maksetuista palvelusvuosilisistä osoittavat, että omat oikeudet kannattaa tuntea ja palkkalaskelma tarkistaa.
Työntekijä oli siirtynyt toisella paikkakunnalla sijainneeseen liha-alan työpaikkaan yrityskaupassa niin sanottuna vanhana työntekijänä. Eräänä päivänä työntekijä tajusi työkavereidensa kanssa juteltuaan, että hänelle maksettiin liian pientä palvelusvuosilisää. Hän ihmetteli asiaa luottamusmiehelle kahvipöydässä.
Palvelusvuosilisän maksamisesta on sovittu SEL:n ja ETL:n välisissä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa. Työntekijälle olisi pitänyt maksaa 5–9 vuoden työsuhteen palvelusvuosilisää, joka on 42 senttiä tunnissa. Sen sijaan hänelle oli maksettu 1–4 vuoden työsuhteen palvelusvuosilisää, joka on 32 senttiä tunnissa.
Luottamusmies selvitti asian työnantajan palkkahallinnon kanssa. Muiden samaan aikaan samasta yksiköstä siirtyneiden työntekijöiden palvelusvuosilisät oli maksettu oikein. Yhden työntekijän kohdalla sattunut virhe johtui siitä, että hänet oli merkitty järjestelmään virheellisesti uutena työntekijänä.
Työnantaja maksoi työntekijälle takautuvasti maksamattomat palvelusvuosilisät heti seuraavassa tilissä.
Perhevapaa sotki
Toisessa tapauksessa työntekijä oli ollut perhevapaalla. Kun hän palasi reilun vuoden jälkeen perhevapaalta takaisin töihin, oli hänen aiempi työhistoriansa jostain syystä kadonnut palkkajärjestelmästä, jolloin hänelle alettiin maksaa liian pientä palkkaa.
Työntekijä huomasi asian kahdeksan kuukauden päästä, jolloin hän pyysi luottamusmiestä selvittämään asian. Työntekijälle olisi pitänyt maksaa 10–14 vuoden työsuhteen palvelusvuosilisää. Työnantaja maksoi työntekijälle puuttuvat palvelusvuosilisät takautuvasti nopeasti, eikä asiasta tarvinnut vääntää työnantajan kanssa.
– Työntekijälle maksetaan palvelusvuosilisää työsuhteen yhtäjaksoisen keston mukaan. Palvelusvuosilisää kartuttavat myös sellaiset enintään kolmen vuoden poissaolot, joiden aikana työsuhde on voimassa, kuten varusmiespalvelus ja perhevapaat. Uuden kolmen vuoden ajanjakson alkaminen edellyttää puolestaan vähintään kolmen kuukauden palkallista jaksoa, josta yhden kuukauden tulee olla todellista työssäoloa, luottamusmies muistuttaa.
Työeläkeote ratkaisi
Kolmannessa tapauksessa työntekijä oli ollut 20 vuotta talossa töissä, mutta hänelle maksettu palvelusvuosilisä ei vastannut työhistoriaa.
Luottamusmies selvitti asian toimittamalla palkkahallintoon työntekijän työeläkeotteen, johon oli kirjattu hänen kaikki työsuhteensa konsernissa. Kävi ilmi, että palkkajärjestelmästä oli hävinnyt työntekijän tiedoista 1,5 vuotta työhistorian alkupäästä. Todennäköisesti virhe oli syntynyt, kun tietoja oli siirretty uuteen digitaaliseen HR-järjestelmään. Palkat korjattiin hyvässä hengessä ja työntekijälle maksettiin palkkasaatavat.
– Vaikka virheen suuruusluokka oli näissä tapauksissa enimmillään joitain satoja euroja, on sillä merkitystä esimerkiksi lomarahan ja kertyvän eläkkeen suuruuteen. Kannattaa siis tarkistaa palkkalaskelmasta, että kaikki lisätkin on maksettu oikein. Ja muistaa yrityskaupoissa, että palvelusvuosilisän maksaminen jatkuu ilman katkoksia, luottamusmies sanoo.
Jokaisen työntekijän kannattaa aina tarkistaa oma palkkalaskelma. Luottamusmieheltä tai liitosta voi kysyä apua, jos on epävarma, onko palkkaryhmä oikein ja palvelusvuosilisä ja muut lisät maksettu kuten kuuluu.
– Työehtosopimuksessa on sovittu alan minimipalkat. Työpaikalla voi aina neuvotella paremman palkan esimerkiksi silloin, kun kokemus ja osaaminen sitä puoltavat, SEL:n palkkasihteeri Markus Forslund muistuttaa.
Palvelusvuosilisää maksetaan työntekijälle SEL:n ja ETL:n välisten työehtosopimusten mukaan portaittain joko ensimmäisestä täydestä tai viidestä työvuodesta alkaen. Suurinta palvelusvuosilisää maksetaan, kun työvuosia on kasassa 30 tai enemmän.
Palvelusvuosilisät eivät siirry elintarvikealan sisällä sopimusalalta toiseen vaihtaessa eikä saman sopimusalan sisällä yrityksestä toiseen siirryttäessä, ellei siirtyminen tapahdu saman konsernin sisällä. Näin on haluttu kannustaa työntekijää jatkamaan pitkään saman työnantajan palveluksessa.
Jos työntekijällä on aiemmin hankittua osaamista, jota hän hyödyntää uudessa työpaikassa, kokemuksen voi huomioida palkassa palkkaryhmittelyn avulla eli nostamalla työntekijän korkeampaan palkkaryhmään.
Teksti: Kati Oksman, kuva: Maria Björklund
Selvitetty tapaus kertoo elintarvikealan työpaikkojen ongelmatilanteista, joita liitto on auttanut ratkaisemaan. Tämä selvitetty tapaus on julkaistu Elintakeessa 3/2025.