Työnantaja irtisanoi työntekijän ja haastoi tämän oikeuteen vaatien vahingonkorvauksia. Onneksi työntekijä oli liiton jäsen.
Elintarvikealan yrityksessä töissä ollut SEL:n jäsen yllättyi, kun hänen työsuhteensa irtisanottiin äkillisesti työtehtävien toistuvaan laiminlyöntiin ja työnantajan asiattomaan arvosteluun vedoten. Työnantaja oli antanut hänelle varoituksen aiemmin, mutta perunut sen.
– Työnantaja toimitti irtisanomisilmoituksen minulle yövuoroon. Tavallisesti työnantaja ei ollut koskaan paikalla siihen aikaan. Se tuntui oudolta, työntekijä muistelee.
Työntekijä otti yhteyttä liittoon heti irtisanomisilmoituksen saatuaan ja SEL:n aluesihteeri alkoi selvittää asiaa.
Työntekijä oli ollut työpaikalla ehdolla vaaleissa pääluottamusmieheksi, mutta hänellä ei ollut työnantajan tulkinnan mukaan pääluottamusmiesehdokkaan suojaa, koska työnantajalle ei ollut tehty suoraan ilmoitusta ehdokkuudesta.
Pienellä työpaikalla työnantaja oli tosiasiassa tietoinen ehdokkuudesta, sillä työntekijä oli ilmoittanut asiasta avoimesti työpaikan seinällä. Työnantaja irtisanoi työntekijän kaksi päivää ennen vaaleja.
Työnantaja haastoi oikeuteen
Parin kuukauden kuluttua työntekijän aloitettua jo uudessa työpaikassa, hän sai haasteen käräjäoikeuteen. Työnantaja vaati entiseltä työntekijältään korvauksia toteutumattomasta tilauksesta.
– Suoraan sanottuna olin sokissa. Tilausten vastaanotto ei kuulunut työtehtäviini. Ehdotin työvuoromuutoksia, koska ison tilauksen tekeminen normaalien töidemme ohella oli mahdotonta. Työnantaja kuitenkin kieltäytyi ja sanoi, että emme ota tilausta, työntekijä kertoo.
Työntekijälle myönnettiin SEL:n oikeusapu ja liiton palkkaama juristi laati työntekijän puolesta käräjäoikeuteen vastakanteen, jolla vaadittiin korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.
Työntekijä oli aloittanut työt yrityksessä edellisenä vuonna omistajan vaihduttua. Hän oli työskennellyt samassa yrityksessä myös edellisen omistajan aikana.
– Vain noin kuukausi aloittamiseni jälkeen vastuuasemassa toiminut työntekijä irtisanoutui. Minua kokeneempi työntekijä ilmaisi kiinnostuksensa tehtävään, mutta työnantaja sanoi, että tehtävään valitaan joko minut tai joku ulkopuolinen.
Työntekijä lupasi yrittää, vaikka hänellä ei ollut kokemusta vastaavista tehtävistä. Hän toi tämän ilmi myös työnantajalle. Vajaan vuoden verran asiat menivätkin hyvin. Sitten työnantaja nosti esiin työpaikan huonon ilmapiirin.
– Kerroin työnantajalle, että moni on varuillaan edelliseen työnantajaan liittyvien huonojen kokemusten takia, ja että hänenkin toimintatavoissaan olisi parantamisen varaa. Hän syytti huonosta ilmapiiristä minua.
Työntekijä ilmoitti haluavansa lopettaa vastuutehtävässä, mutta pyörsi päätöksensä keskusteltuaan työnantajan kanssa uudelleen. Vain muutaman viikon kuluttua työnantaja syytti työntekijää asiakassuhteen päättymisestä.
– Asiakas ei ollut tyytyväinen tuotteeseemme. Toin esille, että minulla ei ole riittävää osaamista tuotekehitykseen, mutta työkaverini avustuksella muutimme reseptiä. Myöhemmin työnantaja huusi minulle sanoen, että jos hän antaa tehtävän minulle, siitä ei kieltäydytä. Silloin päätin lopettaa vastuutehtäväni, enkä enää siihen palannut.
Korvauksista sovittiin
Ennen käräjäoikeuden valmisteluistuntoa työnantajan juristilta tuli muutamia sovintoehdotuksia. Työntekijää edustanut juristi teki vastaehdotuksia, joita työnantaja ei kuitenkaan hyväksynyt. Valmisteluistunnon jälkeen työnantaja kuitenkin suostui yhteen näistä käytännössä sellaisenaan.
– Valmisteluistunnossa työnantajan väitteet eivät olleet vakuuttavia, mikä paransi asemaani. Työnantaja yritti osoittaa minut epäluotettavaksi, vaikka tosiasiassa monet hänen toimintatavoistaan olivat olleet kyseenalaisia, työntekijä kertoo.
Käräjäoikeus vahvisti osapuolten välisen sopimuksen. Työnantaja maksoi entiselle työntekijälleen työsopimuslain mukaista vahingonkorvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä yhteensä kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavan määrän Työllisyysrahaston lausunnon mukaisella vähennyksellä. Työnantaja korvasi myös työntekijän oikeudenkäyntikulut.
– Kuten tämäkin tapaus osoittaa, järjestäytymisellä on valtava merkitys. Liiton jäsen voi olla ongelmatilanteissa yhteydessä liittoon ja saada liiton oikeusavun. On iso taloudellinen riski lähteä yksin riitelemään oikeuteen ja tässäkin työnantaja antoi periksi vasta kun oltiin jo oikeudessa. Harva yksilö uskaltaa ottaa sellaista riskiä. Siksi kannattaa kuulua liittoon, SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa muistuttaa.
Teksti: Taru Salovaara, kuva: Maria Björklund
Selvitetty tapaus kertoo elintarvikealan työpaikkojen ongelmatilanteista, joita liitto on auttanut ratkaisemaan. Tämä selvitetty tapaus on julkaistu Elintakeessa 1/2025.