Työnantaja oli eri mieltä työntekijän kanssa palkallisten sairauslomapäivien määrästä.
SEL:n jäsen oli ollut alkukesästä vajaat kolme viikkoa sairauslomalla jalkavaivojen vuoksi. Välittömästi sairausloman jälkeen hän oli kolme viikkoa kesälomalla. Hän palasi sen jälkeen viideksi viikoksi työpaikalle tekemään kevennettyä työtä ennen lääkärin hänelle määräämää leikkausta ja siitä seuraavaa sairauslomaa.
Kun leikkauksen jälkeisen palkallisen sairausloman loppu lähestyi, työntekijä otti yhteyttä työnantajaan ennen sairauspäivärahahakemuksen lähettämistä Kelaan. Työntekijän yllätykseksi työnantajan näkemys seuraavaan palkanmaksuun tulevien sairauslomapäivien määrästä oli paljon pienempi kuin hänellä.
Työnantaja perusteli kantaansa työehtosopimuksen kohdalla: ”mikäli työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa siitä, kun työntekijälle viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, lasketaan se kalenterijakso, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, yhdeksi sairastumisajanjaksoksi”.
Työntekijällä oli tullut viisi vuotta täyteen työnantajan palveluksessa kaksi viikkoa ennen leikkausta, joten työehtosopimuksen mukaan hänellä oli oikeus 42 palkalliseen sairauslomapäivään.
– Olin kysynyt liitosta palkallisen sairauslomani pituutta hyvissä ajoin ennen leikkaustani, jotta osaisin sopeuttaa talouteni pitkän sairausloman ajaksi. Siksi seinä tuli vastaan vielä isompana, kun työnantajan näkemys oli eri kuin liitosta saamani tieto, jäsen kertoo.
Jäsen kertoi työnantajalle olevansa eri mieltä, ja osapuolet sopivat selvittelevänsä asiaa omien liittojensa SEL:n ja ETL:n kanssa.
Vuosiloma rinnastetaan työssäoloaikaan
Jäsenen asiaa hoitanut SEL:n aluesihteeri tiedusteli työnantajalta, miksei se maksa työntekijälle kuuluvia sairausajan palkkoja, vaikka sairauslomien välissä oli ollut reilusti yli 30 päivää, ja vaati työnantajaa maksamaan kaikki työntekijälle kuuluvat sairausajan palkat.
Työnantaja perusteli aluesihteerille, ettei työntekijä ollut tervehtynyt leikkaushoitoa vaativasta sairaudestaan sairauslomiensa välillä, joten työnantajan palkanmaksuvelvollisuus oli päättynyt.
Työnantajan perustelut ontuivat, sillä työntekijä oli ollut ensimmäisen sairauslomansa jälkeen vuosilomalla. Oikeuskäytännössä vuosiloman on katsottu rinnastuvan työssäolon veroiseksi ajaksi, joten työntekijän tuli katsoa olleen työkykyinen kesälomansa aikana. Työntekijä ei olisi voinut myöskään palata töihin ennen leikkaustaan, jos hän ei olisi ollut työkykyinen, vaikka työ olikin kevennettyä.
SEL:n kanta oli selvä: työntekijän edellisen ja nykyisen sairausloman väliin oli jäänyt reilusti yli 30 päivää ja leikkauksesta johtuvasta sairauslomasta olisi maksettava sairausajan palkka 42 päivältä.
Tessissä sovittu
Pari viikkoa SEL:n aluesihteerin ja työnantajan käymän sähköpostikirjeenvaihdon jälkeen työnantaja ilmoitti maksavansa jäsenelle puuttuvat sairausajan palkat ja pahoitteli asian selvittelyyn kulunutta aikaa.
Jäsen oli ratkaisusta helpottunut, vaikka häntä ärsyttikin se, ettei hän ollut kiistan takia pystynyt lähettämään sairauspäivärahahakemusta Kelalle ja joutui olemaan muutaman viikon kokonaan ilman tuloja.
– Puuttuneen palkan päälle maksettu muutamien eurojen viivästyskorko ei korvannut asian selvittelyyn kulunutta aikaa ja vaivaa. SEL:n aluesihteeri kuitenkin tuki minua, että olimme oikealla asialla ja ettei kyse ollut ahneudesta tai mistään ylimääräisestä, vaan minulle kuuluvista rahoista. Oli hyvä saada ne palkat, sillä niiden maksamattomuudesta olisi koitunut minulle useiden satojen eurojen taloudellinen tappio, jäsen sanoo, ja lisää:
– Työntekijöiden, myös nuorten, on hyvä kuulua liittoon, jotta voi pyytää tietoa ja apua, jos jokin asia mietityttää eikä tiedä työehtosopimusta tai oikeuksiaan. Työnantaja tekee ratkaisut oman näkemyksensä mukaan, eivätkä ne välttämättä mene niin kuin kuuluisi.
SEL:n neuvottelemat työehtosopimukset turvaavat elintarvikealan työntekijöille sairausajan palkan työsuhteen pituudesta riippuen 28–56 päivän ajalta, kun työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden.
Jos liiton neuvottelemaa työehtosopimusta ei olisi, lain mukaan sairausajan palkka maksettaisiin huomattavasti lyhyemmältä ajalta: ainoastaan sairastumispäivältä, jos se on työntekijän työpäivä, ja seuraavilta yhdeksään arkipäivään sisältyvältä työpäivältä. Tästäkin syytä jokaisen elintarvikealan työntekijän kannattaa kuulua oman alansa ammattiliittoon.
Teksti: Kati Oksman, kuva: Maria Björklund
Selvitetty tapaus kertoo elintarvikealan työpaikkojen ongelmatilanteista, joita liitto on auttanut ratkaisemaan. Tämä selvitetty tapaus on julkaistu Elintakeessa 6/2025.