Työnantaja aikoi maksaa työntekijöille rahana pitämättömät työajan lyhennysvapaat sopimatta asiasta työntekijöiden kanssa.

Leipomoalan yrityksen pääluottamusmies otti yhteyttä liittoon, kun hänelle selvisi, että työnantaja oli aikeissa maksaa edelliseltä vuodelta kertyneet työajan lyhennysvapaat eli pekkaspäivät rahana ilman, että asiasta oli sovittu työntekijäpuolen kanssa.

– Pääluottamusmies otti minuun yhteyttä, kun hän sai kuulla, että työnantaja oli laittamassa viime vuoden pekkasia maksuun sen sijaan, että työntekijät saisivat pitää ne palkallisena vapaana, kuten kuuluu. Työnantajan selitys oli, että vapaita ei ehditä pitämään syyskuun loppuun mennessä työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Kerroin pääluottamusmiehelle, että pekkasia ei missään nimessä saa antaa rahana, etenkään kun asiasta ei ollut neuvoteltu työntekijäpuolen kanssa, SEL:n Kaakkois-Suomen aluesihteeri Kari Salminen kertoo.

Nykyisen leipomoalan työntekijöiden työehtosopimuksen mukaan kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti toisin sovita.

– Ilmeisesti taustalla oli tämä muutos työehtosopimuksessa. Aiemmin määräaikana oli huhtikuu. Kesälomakauden ollessa vielä päällä pekkasten järjestely on voinut olla vaikeampaa, mutta työnantaja ei tässäkään tilanteessa voi yksipuolisesti päättää maksaa pekkasia työntekijöille rahana. Pekkaset on tarkoitettu ensisijaisesti tukemaan työssä jaksamista, ja on myös työnantajan etu, että työntekijät saavat ne pidettyä vapaana, Salminen painottaa.

Työnantaja vetäytyi aikeistaan

Pääluottamusmies kertoi työnantajalle SEL:n aluesihteerin kanssa käymästään keskustelusta. Hän muistutti työnantajaa siitä, että työajan lyhennysvapaat ovat työssä jaksamista varten, eikä niitä voi maksaa rahana neuvottelematta työntekijäpuolen kanssa.

Työehtosopimuksen mukaan ”Luottamusmiehellä on oikeus saattaa liittojen välisen työaikatyöryhmän ratkaistavaksi tilanteet, joissa työnantaja ja työntekijä ovat mahdollisesti sopineet työajan enintään puolen lyhennysvapaan määrästä vaihtamisesta yksinkertaisen tuntipalkan mukaiseen rahakorvaukseen työajan lyhennysvapaan määrän säilyessä edelleen 100 tuntina. Sopimukset on annettava tiedoksi luottamusmiehelle”.

Koska asiasta ei ollut erikseen sovittu, työnantaja perui aikeensa pekkasten maksamisesta rahana.

– Lähtökohtaisesti työajan lyhennysvapaa annetaan työntekijälle aina palkallisena vapaana. Joissakin tapauksissa tästä voidaan poiketa ja maksaa ne osittain rahana. Tämä kuitenkin edellyttää neuvotteluja työnantajan ja työntekijöiden edustajan kanssa. Mikäli pekkaset maksetaan rahana, on luottamusmiehen vietävä asia SEL:n ja työnantajia edustavan ETL:n väliseen työaikatyöryhmään, Salminen kertaa.

Työntekijät eivät olleet tietoisia työnantajan aikeista maksaa pekkaset rahana ja asia selvisi heille vasta luottamusmiehen kautta. Koska pekkaset eivät olleet vielä menneet maksuun, vahinkoa ei ehtinyt tapahtua ja työntekijät saivat pitää pekkasensa palkallisena vapaana.

Käytännöistä kannattaa sopia

Työajan lyhennysvapaiden antamisesta on sovittu työehtosopimuksessa. Salminen kannustaa sopimaan työpaikalla pekkaskäytännöistä tarkemmin työnantajan kanssa.

– Pekkasista olisi hyvä olla työpaikalla sopimus työnantajan kanssa, sillä se selkeyttäisi käytäntöjä kaikille. Työehtosopimus määrittää tietyt asiat, kuten vähintään viikon ilmoitusajan. Työntekijän omien tarpeiden näkökulmasta olisi kuitenkin tärkeää, että työnantajan kanssa pystyttäisiin sopimaan joustosta, Salminen toteaa.

Työehtosopimuksen mukaan vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana.

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että viime kädessä työnantajalla on mahdollisuus määrittää, milloin vapaat pidetään. Esimerkiksi tuotannon ollessa hiljaista voidaan edellyttää pitämään kertyneitä pekkasia pois. Nämä niin sanotut pakkopekkaset ovat kuitenkin viimeinen vaihtoehto, Salminen sanoo.

Työajan lyhennysvapaan on tarkoitus ennen kaikkea tukea työntekijän työssä jaksamista.

– Pekkasten vaihtaminen rahaksi voi hetkellisesti tuntua hyvältä idealta, mutta oma jaksaminen ja hyvinvointi kannattaa kuitenkin asettaa ykköseksi. Ottamalla pekkaset rahana tekee karhunpalveluksen itselleen. En siis suosittele sitä. Jos poikkeustilanteessa päätyy niin tekemään, on se aina tehtävä neuvottelun kautta ja vietävä asia työaikatyöryhmään, Salminen summaa.


Teksti: Taru Salovaara, kuva: Maria Björklund

Selvitetty tapaus kertoo elintarvikealan työpaikkojen ongelmatilanteista, joita liitto on auttanut ratkaisemaan. Tämä selvitetty tapaus on julkaistu Elintakeessa 4/2025.