Työnantajalla ei ollut tarjota pienijalkaiselle työntekijälle asianmukaisia työjalkineita, mikä esti hetkellisesti hänen työskentelynsä.
SEL:n jäsen otti yhteyttä liittoon, kun työnantaja oli estänyt hänen töihin tulonsa sopivien työjalkineiden puuttumisen vuoksi.
– Jäsenemme otti minuun yhteyttä ja kysyi voiko työnantaja estää töihin tulon ja olla maksamatta palkkaa sen vuoksi, että hänellä ei ole sopivan kokoisia turvakenkiä. Ihmettelin, miten on mahdollista, että sopivia turvakenkiä ei ole saatavilla, kun vaatimukset täyttävien kenkien valmistajia on kuitenkin useita, SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksonen kertaa.
Jäsenen mukaan hänen jalankokonsa oli hyvin pieni, eikä sen kokoisia, työsuojelulliset ja hygieeniset vaatimukset täyttäviä, työjalkineita ollut saatavilla ainakaan yleisten suojavälinetoimittajien kautta.
– Kysyin häneltä, ovatko he olleet suoraan yhteydessä turvakenkien valmistajaan ja selvittäneet, olisiko sitä kautta mahdollista tilata yksilöllisiä erikoiskokoja. Työntekijän mukaan valmistajien edustajat olivat kertoneet, että erikoiskokoja ei valmisteta, Laaksonen sanoo.
Liian isot kengät työturvallisuusriski
Työntekijä oli ajautunut riitaan työnantajansa kanssa, kun hän oli meinannut kaatua töissä liian suurien työjalkineidensa takia. Työnantaja oli todennut, että ei voi pitää työntekijää töissä, koska siitä aiheutuu työturvallisuusriskejä.
Työntekijä pyysi Kai Laaksosta olemaan yhteydessä työnantajaan ja neuvottelemaan tämän kanssa, jotta hän saisi palata töihin.
– Lupasin olla yhteydessä työnantajaan. Kerroin samalla, että tunnen muutamia suomalaisia alan yritysten edustajia ja voisin yrittää saada hänelle erikoiskoon jalkineet yksittäistilauksena.
Laaksonen otti yhteyttä työnantajaan ja neuvotteli tämän kanssa työntekijän palaamisesta töihin.
– Esitin työnantajalle, että työntekijä voisi tehdä sellaista työtä, jossa turvakenkiä ei välttämättä tarvita. Neuvottelujen tuloksena löysimme työnantajan kanssa työtehtävän, jota työntekijä voisi väliaikaisesti tehdä. Hän saisi toimia konsulenttina, kunnes työjalkineasia saataisiin ratkaistua.
Laaksonen kertoi työnantajalle ottavansa yhteyttä hänelle tuttuihin turvakenkävalmistajiin ja neuvottelevansa heidän kanssaan, jos he valmistaisivat työntekijälle sopivat työjalkineet yksittäiskappaleena. Laaksonen lupasi ilmoittaa työnantajalle, kun selviäisi, onko erikoiskoon turvakenkien saaminen mahdollista ja mitä niiden tekeminen maksaisi.
Työnantaja hoiti velvoitteensa
Kai Laaksonen sai neuvoteltua erään valmistajan suostumaan yksittäisen turvakenkäparin valmistamiseen, mutta kenkäparin hinta nousi korkeaksi. Valmistaja suostui kuitenkin tulemaan vastaan hinnassa, jos työnantaja tilaisi samalta toimittajalta lisäksi useampia normaalikokoisia turvakenkiä. Työnantaja hyväksyi tarjouksen, minkä jälkeen yritys sitoutui tekemään turvakengät parissa viikossa.
– Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun kuulin tällaisesta ongelmasta. Vastaavia tapauksia tulee ilmenemään enenevässä määrin, kun elintarvikealalle tulee töihin ulkomailta työntekijöitä, joille meidän standardimitoituksiemme mukaan tehdyt, tällä hetkellä myynnissä olevat henkilönsuojaimet eivät ole sopivankokoisia, Laaksonen kertoo.
Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet, jollei tapaturman tai sairastumisen vaaraa voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä.
Sopivien henkilönsuojainten puute on iso työturvallisuusriski. Esimerkiksi suojavaatteiden liian isot hihat voivat jäädä kiinni liikkuviin koneen osiin ja aiheuttaa työntekijälle todella vakavan työtapaturman.
– Työnantajan velvollisuus on aina hankkia ja antaa työntekijän käyttöön oikean kokoiset, turvallisuusvaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet ennen työntekemisen aloittamista, jotta työtapaturmat saadaan estettyä, Laaksonen muistuttaa.
Elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten mukaan työnantajan on hankittava yli kolme kuukautta työsuhteessa olleille työntekijöille vaatimukset täyttävät työjalkineet kerran vuodessa. Perustellusta syystä työnantaja voi edellyttää työntekijää hankkimaan työjalkineet itse, jolloin työnantaja korvaa työkengistä työntekijälle enintään 80 euroa vuodessa.
Teksti: Taru Salovaara, kuva: Maria Björklund
Selvitetty tapaus kertoo elintarvikealan työpaikkojen ongelmatilanteista, joita liitto on auttanut ratkaisemaan. Tämä selvitetty tapaus on julkaistu ensimmäisen kerran 15.11.2024 Elintakeessa 7/2024.