Osa leipomon työntekijöistä ei ollut saanut lauantain työtunneista vapaa-aikahyvityksiä.
Leipomoalan yrityksessä oli erimielisyyttä siitä, miten lauantaina säännöllisenä työaikana tehty työ kerryttää kokoaikaisten työntekijöiden työaikaa.
Leipomoalan työehtosopimuksen mukaan silloin, kun 40-tuntista työviikkoa suorittavalla työntekijällä teetetään säännöllistä lauantaityötä, hänen tulee saada erityisen 22,38 euron lauantailisän lisäksi vapaa-aikahyvitystä yhden neljäsosan verran lauantaina tekemiensä täysien työtuntien lukumäärästä.
Kertyvä vapaa-aika tulee antaa työntekijälle työtuntijärjestelmän puitteissa ensisijaisesti normaalia lyhyempinä, esimerkiksi kuuden tunnin työpäivinä. Lauantain vapaa-aikahyvityksistä kertyvä vapaa-aika tulee antaa työntekijälle sen kertymistä seuraavan vuosineljänneksen loppuun mennessä.
Leipomossa oli tulkittu työehtosopimuksen pykälää vuosikausia väärin niin, että vapaa-aikahyvitystä annettaisiin lauantaista vasta kuusi tuntia ylittävien työvuorojen osalta, ja vasta täydestä kahdeksan tunnin työpäivästä saisi kaksi tuntia vapaata.
Pääluottamusmies tarttui asiaan viime vuonna ja kysyi SEL:n Häme-Keski-Suomen aluesihteeri Eija Rantaselta, miten asian kuuluisi mennä oikein.
– Totesimme yhdessä, että lauantain vapaa-aikahyvitys on sidoksissa kokoaikaisten työntekijöiden säännölliseen työaikaan, eli sitä ei kerry ylityötunneista eikä osa-aikaisille työntekijöille, ja sitä kuuluu korvata käytännössä neljännes eli 15 minuuttia jokaisesta lauantaivuorokauden aikana tehdystä säännöllisestä ja täydestä työtunnista – työvuoron pituudesta tai alkamisvuorokaudesta riippumatta, Eija Rantanen kertoo.
Työehtosopimuksen mukaan: ”Mikäli muodostunutta vapaa-aikaa on työsuhteen päättyessä antamatta, korvataan se työntekijälle rahassa yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vapaa-ajan antamisajankohdasta toisinkin. Tapauskohtaisesti voidaan sopia myös vapaa-ajan korvaamisesta yksinkertaisella tuntipalkalla.”
Näiden tietojen pohjalta pääluottamusmies lähti selvittämään asiaa työnantajan kanssa ja hakemaan puuttuvia lauantain vapaa-aikahyvityksiä työntekijöille.
Työnantaja vetosi vuonna 2004 tehtyyn paikalliseen tulkintaan, jota työntekijät eivät kuitenkaan tunteneet ja joka oli tehty edellisen johdon aikana.
Työnantaja halusikin sopia
Pääluottamusmies yritti päästä neuvottelemaan työnantajan kanssa asian korjaamiseksi työpaikalla, mutta koska asia ei edennyt, pääluottamusmies teki asiasta erimielisyysmuistion, jonka työnantaja allekirjoitti.
Noin neljä kuukautta erimielisyysmuistion allekirjoittamisen jälkeen, ennen kuin asia ehti siirtyä SEL:n ja ETL:n väliseen neuvottelupöytään, työnantaja yllättäen halusikin neuvotella asiasta suoraan pääluottamusmiehen kanssa.
Työnantaja myönsi, että lauantain vapaa-aikahyvityksiä oli jäänyt osittain antamatta työntekijöille.
Liittojen välisiä neuvotteluita odotellessa pääluottamusmiehelle oli selvinnyt, että puuttuvat vapaa-aikahyvitykset olivat koskeneet pääasiassa sellaisia leipomotyöntekijöitä, joilla oli alkanut työvuoro perjantain puolella ja jatkunut lauantain puolelle.
Hyvityksiä takautuvasti
Työnantaja myönsi virheensä ja sitoutui noudattamaan jatkossa työehtosopimusta. Samalla laskettiin takautuvasti työntekijöille korvaamatta jääneitä lauantain vapaa-aikahyvityksiä.
– Meillä on tehty aika vähän lauantaityötä. Kokonaisia lauantaityövuoroja tehneille vapaa-aikahyvitys oli korvattu oikein, mutta esimerkiksi lähettämötyöntekijöillä, joilla vuoro oli alkanut perjantaina ja jatkunut lauantain puolelle esimerkiksi neljä tuntia, väärä käytäntö oli ollut käytössä 20 vuotta. Osa-aikaisille työntekijöille vapaa-aikahyvitys ei kuulu, siksi se jäi alkujaan meillä huomaamatta, pääluottamusmies kertoo.
Työnantaja korvasi työntekijöille takautuvasti vapaa-aikahyvityksiä, joita tuli vajaalle puolelle leipomon työntekijöistä.
– Jollekin hyvitystä tuli vain vartti ja jollekin lähes työviikon verran. Nyt pidämme vapaa-aikahyvitykset vapaina, kun aiemmin ne maksettiin pois rahana, pääluottamusmies sanoo.
Teksti: Kati Oksman, kuva: Maria Björklund
Selvitetty tapaus kertoo elintarvikealan työpaikkojen ongelmatilanteista, joita liitto on auttanut ratkaisemaan. Tämä selvitetty tapaus on julkaistu ensimmäisen kerran 7.6.2024 Elintakeessa 4/2024.