SEL on Suomen Työväen Urheiluliitto TUL:n pitkäaikainen yhteistyökumppani. Julkaisemme TUL Aviisissa tammikuussa ilmestyneen SEL:n esittelyn.
SEL neuvottelee elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset, joissa sovitaan kaikkien alan työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistasot. SEL:llä on reilut 17 000 työikäistä jäsentä, mikä on yli 60 prosenttia elintarvikealan työntekijöistä.
– Liittoon liitytään, koska halutaan kuulua samalla alalla työskentelevien yhteisöön, joka toimii palkkojen ja muiden työehtojen parantamiseksi, SEL:n järjestötoimitsija Minttu Sillanpää tiivistää.
Ammattiliittona SEL:n tärkein tehtävä on neuvotella elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset alan yrityksiä edustavan ETL:n kanssa. SEL tarjoaa jäsenilleen hyödyllisiä palveluja työsuhdeneuvonnasta ja oikeusavusta monenlaiseen koulutukseen.
– Tarjoamme jäsenillemme tietoa, koulutusta ja mahdollisuuden vaikuttaa omiin työehtoihin ja työoloihin työpaikalla. Tällä hetkellä kehitämme palvelujamme muunkielisille jäsenillemme. Elintarvikeala on yksi niistä aloista, jotka toimivat sisääntuloalana ulkomailta Suomeen tuleville työntekijöille. Englanninkieliset koulutuksemme ovat täyttyneet vauhdilla ja kysyntä on suurta, SEL:n järjestötoimitsija Chau Nguyen kertoo.
– Ammattiliiton jäsenyyden kautta ihmiset pystyvät vaikuttamaan asioihin työpaikallaan. Jäsenet tekevät liiton. Ilman aktiivisia jäseniä ei olisi liittoa ja ilman liittoa ei olisi työehtosopimusta, jonka ansiosta työntekijöillä on paljon paremmat työehdot kuin mitä laki määrää, Sillanpää summaa.
Kunnon työehtojen ja kotimaisen ruuan puolesta
SEL:n valtakunnallisiin tapahtumiin osallistuu vuosittain yli 2000 jäsentä. Kaikille avoimen toiminnan lisäksi SEL järjestää alle 35-vuotiaille jäsenille omia tapahtumia.
– Järjestämme nuorille omaa toimintaa, johon on helppo tulla mukaan. Verkostoituminen ja samanhenkisten ihmisten kohtaaminen ovat isossa roolissa tapahtumissamme, Nguyen kertoo.
SEL:n tavoitteena on lisätä liittoon kuuluvien elintarvikealan työntekijöiden määrää ja saada nykyistä useammalle työpaikalle liiton luottamusmies hoitamaan jäsenten asioita.
Liitto kampanjoi myös kotimaisen ruuan ja työn puolesta.
– Jokaisen ihmisen täytyy syödä. Toivomme, että suomalaiset syövät ja juovat Suomessa valmistettuja elintarvikkeita, jotta ruokaketjussa riittää töitä ja syntyy lisää työpaikkoja. Kotimainen ruuantuotanto on tärkeää myös huoltovarmuuden ja vastuullisuuden kannalta, Sillanpää korostaa.
Elintarviketeollisuudella on suuri välillinen työllisyysvaikutus: yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa tuo työtä kolmelle ihmiselle muilla aloilla.
– Elintarvikealan työntekijät ovat ylpeitä työstään ja haluavat tehdä työnsä hyvin. Liiton jäsenyys on osoitus siitä, että työntekijä arvostaa työtään sekä työntekijöiden ja työnantajien vuoropuhelua, Nguyen kertoo.
Työhyvinvoinnin edistäminen entistä tärkeämpää
Liikkuminen ja liikunnan lisääminen on olennainen osa työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantamista, joka on ammattiliittojen keskeinen tehtävä.
– Elintarvikealalla tehdään edelleen paljon fyysisesti raskasta työtä ja toistotyötä. Hyvän toimintakyvyn merkitys on suurempi kuin monella muulla alalla. Työn kuormittavuus vaikuttaa totta kai siihen, miten ihminen jaksaa harrastaa ja liikkua vapaa-ajallaan, Sillanpää toteaa.
– Työturvallisuudessa on menty todella paljon eteenpäin. Nyt pitäisi painottaa entistä enemmän työhyvinvoinnin parantamista työpaikoilla, Nguyen jatkaa.
SEL:n ja TUL:n yhteistyötä voisi lisätä esimerkiksi liikuntamahdollisuuksista tiedottamisessa.
– Urheiluseurat voisivat tiedottaa tarjoamistaan lasten ja aikuisten harrastusmahdollisuuksista myös paikallisten ammattiosastojemme kautta. Tästä hyötyisivät kaikki, Nguyen summaa.
Teksti: Aino Raiskinmäki, kuva: Pinja Tuominen
>> Lue TUL Aviisi, jossa juttu on alun perin julkaistu
>> Tutustu Työväen Urheiluliitto TUL:n toimintaan