Hallitus antoi järjestäytymättömillekin työnantajille mahdollisuuden sopia paikallisesti työehdoista yleissitovan työehtosopimuksen puitteissa.

Paikallisen sopimisen lainsäädäntö muuttui 1.1.2025 alkaen. Isoin muutos on työehtosopimuksiin kirjattujen paikallisen sopimisen mahdollisuuksien laajeneminen. Aiemmin ne koskivat vain työnantajaliittoihin kuuluvia työnantajia. Nyt ne avattiin myös järjestäytymättömille työnantajille, jotka ovat yleissitovien työehtosopimusten piirissä.

Petteri Orpon (kok.) hallituksen läpiviemä lakimuutos oli työnantajajärjestöjen toiveiden mukainen, kun taas ammattiliitot vastustivat sitä. Nyt asian kanssa on ainakin toistaiseksi elettävä. Työntekijöiden ja heidän luottamushenkilöidensä kannattaa oppia huolehtimaan edunvalvonnastaan uudenkin lainsäädännön oloissa niin hyvin kuin mahdollista.

Paikallinen sopiminen työntekijän eduksi on aina ollut sallittua.

Lakimuutos antaa järjestäytymättömillekin työnantajille mahdollisuuksia sopia tietyistä asioista työntekijöiden kannalta epäedullisemmin kuin työehtosopimukseen on kirjattu. Paikallinen sopiminen työntekijän eduksihan on aina ollut sallittua.

Muutos koskee kuitenkin vain niitä asioita, joista työehtosopimukseen on kirjattu paikallisen sopimisen mahdollisuus. Eri alojen työehtosopimuksissa on sovittu eri laajuudessa paikallisen sopimisen mahdollisuuksista, toisissa niitä on enemmän ja toisissa vähemmän. Kyse voi olla esimerkiksi sairausajan palkasta, lisä-, ylityö- ja sunnuntaityökorvauksista, enimmäistyöajan tasoittumisjaksoista tai ruokataukojen lyhentämisestä tai poistamisesta.

Uusi laki pätee niihin työehtosopimuksiin, jotka on solmittu lain voimaantulon jälkeen eli 1.1.2025 alkaen.

Kaikki SEL:n ja elintarvikealan työnantajia edustavan ETL:n väliset työehtosopimukset ovat olleet tähän asti yleissitovia, joten muutos koskee järjestäytymättömiä työnantajia myös elintarvikealalla. Elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa on kuitenkin varsin vähän mahdollisuuksia sopia paikallisesti työntekijän näkökulmasta työehtosopimuksen minimiä huonommin.

Erilaiselle kohtelulle oltava perusteet

Olennaista on se, miten paikallisia sopimuksia aletaan järjestäytymättömillä työpaikoilla tehdä. Lakimuutosten myötä työntekijöitä voi sopimisessa edustaa ammattiliittoa edustavan luottamusmiehen sijasta tai lisäksi työntekijöiden keskuudestaan valitsema luottamusvaltuutettu.

– Luottamusvaltuutettu on ollut laissa jo iät ja ajat, mutta asialla ei ole ollut kovin suurta merkitystä. Heitä on valittu työpaikoille verrattain vähän, kertoo juristi Aki Eriksson Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Luottamusvaltuutettua voidaan tarvita silloin, jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä tai muuta työehtosopimuksessa tarkoitettua edustajaa. Vaikka luottamusmies olisikin, ne työntekijät, jotka eivät kuulu työehtosopimukseen sitoutuneeseen ammattiliittoon, voivat halutessaan enemmistöpäätöksin valita keskuudestaan luottamusmiehen rinnalle luottamusvaltuutetun.

– Tällöin neuvotteluja käydään kaksilla rattailla: sopimusliittoon järjestäytyneitä työntekijöitä edustaa luottamusmies ja muita luottamusvaltuutettu, Eriksson selvittää.

Mahdollisia ovat sellaisetkin tilanteet, joissa vain toinen näistä allekirjoittaa sopimuksen. Tällöin sopimus sitoo vain niitä työntekijöitä, joita sen allekirjoittanut henkilö edustaa. Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus huolehtia työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta.

– Pelkästään se, kuulutko liittoon vai et, tai edustaako sinua luottamusmies vai luottamusvaltuutettu, ei ole hyväksyttävä perustelu erilaiseen kohteluun. Perusteen on kummuttava työntekijöiden tehtävästä ja asemasta, Eriksson muistuttaa.

Jos esimerkiksi työntekijöitä edustaa luottamusmies ja toimihenkilöitä luottamusvaltuutettu, voi olla hyväksyttäviä syitä tehdä sopimus vain toisen kanssa tai tehdä erilliset sopimukset. Syyt voivat liittyä esimerkiksi työtehtävistä johtuviin erilaisiin työaikajärjestelyihin tai lomien ajoituksiin.

– Yleisellä tasolla tulee suhtautua pidättyvästi sopimiseen, jossa tehdään sopimusta vain osan työntekijöistä kanssa. Työnantajapuolen on oltava hyvin varovainen, Eriksson korostaa.

Luottamusmiehellä on parhaat valmiudet neuvotella sopimuksista.

Sopimisessa tarvitaan osaamista

Luottamusmiehellä tai muulla ammattiliiton edustajalla on parhaat valmiudet neuvotella sopimuksista. Hänellä on takanaan liiton tuki ja palvelut, hän on saanut liitolta koulutusta työlainsäädännöstä ja työehtosopimuksesta ja työehtosopimuksessa on sovittu tehtävän hoitoon käytettävästä ajasta. Luottamusmiehelle on useissa työehtosopimuksissa säädetty myös kattavampi irtisanomissuoja kuin luottamusvaltuutetulla on.

Työpaikalle kannattaa siis aina valita luottamusmies, mikäli se on mahdollista.

– Luottamusvaltuutettu saattaa helposti jäädä yksin ja ilman tietoa siitä, mitä työpaikalla tapahtuu, mitkä ovat talouden tunnusluvut ja muuta vastaavaa, Aki Eriksson varoittaa.

Lakimuutosten yhteydessä lisättiin työnantajan velvollisuuksia huolehtia luottamusvaltuutetun tiedonsaannista ja osaamisesta.

– Näitä asioita ei kuitenkaan määritellä laissa kovin tarkasti.

Eriksson korostaa, että luottamusvaltuutetun tulee olla tarkkana siinä, mitä sopii ja allekirjoittaa työnantajan kanssa.

– Jos luottamusvaltuutettu ei tiedä riittävästi, hänen ei pidä laittaa nimeään paperiin.

Sopimuksen jatkuvuuden ja sisällöllisen laadun kannalta on molempien osapuolten etu, että pelataan avoimin kortein.

Perälautana laissa on kummankin osapuolen mahdollisuus sopimuksen irtisanomiseen kolmen kuukauden kuluessa sen voimaantulosta.

Tietyissä työaikajärjestelyihin liittyvissä asioissa työntekijöitä voi edustaa luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun sijasta myös muu henkilöstön valtuuttama edustaja tai henkilöstö tai henkilöstöryhmä yhdessä. Tällaisia asioita ovat yleistyöaika, vuorotyö, jaksotyö tai keskimääräisen säännöllisen työajan tasoittumisjakson pidentäminen. Riittävä tiedonsaanti ja osaaminen ovat tällöinkin sopimisessa tärkeitä.

Muutos vaikuttaa ulkomailtakin tuleviin

Lakimuutoksen yhteydessä täsmennettiin vuokratyöntekijöiden asemaa. Vuokratyöntekijänkin työnantaja saa tehdä vuokratyön käyttäjäyritystä sitovan työehtosopimuksen perusteella paikallisen sopimuksen, mutta vuokratyöntekijöitä ei saa asettaa palkkaa, työaikaa ja vuosilomaa koskevien ehtojen osalta käyttäjäyrityksen omia työntekijöitä heikompaan asemaan.

– Tarkoitus ei ole, että vuokratyövoimaa käyttämällä poljetaan työntekijöiden etuja ja työehtoja, Aki Eriksson painottaa.

Lakimuutosten valmistelun yhteydessä kiivastakin keskustelua herätti Suomen rajojen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden asema. Lähtökohta on ollut aina se, että heidän kohdallaan noudatetaan Suomen lainsäädäntöä ja alan yleissitovaa työehtosopimusta vähimmäisehtona siltä osin kuin nämä ovat työntekijän kannalta parempia kuin lähettävän maan lainsäädäntö olisi.

Uudessa laissa annettiin kuitenkin työntekijöitä lähettäville EU- ja ETA-alueen yrityksille sama mahdollisuus tehdä paikallisia sopimuksia työehtosopimusten perusteella kuin kotimaisille yrityksille. Perusteluna oli työvoiman vapaan liikkuvuuden periaate sisämarkkinoilla.

– Toivottavista lähettävillä yrityksillä on osaamista asiassa ja ne tutustuvat riittävästi meidän lainsäädäntöömme. Työsuojeluviranomaisen pitäisi myös pystyä tarjoamaan niille riittävästi tietoa aiheesta, Eriksson kommentoi.

Työsuojeluviranomainen valvoo sopimuksia

Järjestäytymättömien yritysten tekemiä paikallisia sopimuksia valvoo työsuojeluviranomainen.

– Kun yleissitovaan työehtosopimukseen perustuva paikallinen sopimus tehdään henkilöstön edustajan kanssa, työnantajan on toimitettava se meille kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä, Aki Eriksson kertoo.

Työnantajan on muun muassa kerrottava, mihin työehtosopimukseen paikallinen sopimus perustuu.

– Katsomme, löytyykö työehtosopimuksesta varmasti valtuutus sovittuihin asioihin. Valvomme, että sopimuksen ovat tehneet ne, joilla on siihen oikeus, ja ettei paikallisen sopimisen rajoitteita ole ylitetty.

Mikäli huomataan, että työnantaja ei ole toimittanut sopimusta viranomaiselle, sille voidaan määrätä 1 000–10 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu. Tämä koskee myös ulkomaisia yrityksiä.

Mikä muuttui paikallisessa sopimisessa?

• Myös järjestäytymättömät työnantajat, jotka ovat yleissitovan työehtosopimuksen piirissä, voivat sopia paikallisesti niistä asioista, joissa työehtosopimus antaa siihen mahdollisuuden.

• Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, paikallisen sopimuksen voi allekirjoittaa työntekijöiden keskuudestaan valitsema luottamusvaltuutettu.

• Sama paikallisen sopimisen mahdollisuus koskee myös työntekijöitä Suomeen lähettäviä muiden EU- ja ETA-maiden yrityksiä.

• Vuokratyöntekijöiden osalta henkilöstöyritys voi tehdä paikallisia sopimuksia, mutta vuokratyöntekijöitä ei saa asettaa käyttäjäyrityksen omia työntekijöitä heikompaan asemaan.

• Lakimuutokset tulivat voimaan 1.1.2025 ja koskevat sen jälkeen solmittuja työehtosopimuksia.

Teksti: Elias Krohn, kuva: Jarno Mela


>> Työsuojeluviranomainen siirtyy 1.1.2026 uuteen Lupa- ja valvontavirastoon