Neuvottelut elintarvikealan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista alkavat ensi viikolla. Lue tästä, miten työehtosopimukset syntyvät.
- Työehtosopimus
Työehtosopimuksesi eli tessisi neuvottelevat elintarvikealan työntekijöitä edustava SEL ja työnantajia edustava ETL. Tessissä sovitaan palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistasot. Tessissä sovitaan esimerkiksi työajoista, palkallisista vuosilomista ja sairauslomista, työajan lyhennysvapaista ja lomarahoista.
Työehtosopimuksen ansiosta työntekijöillä on paremmat palkat ja muut työehdot kuin mitä laki määrää. Työpaikalla voidaan sopia paikallisesti työehtosopimusta paremmista palkoista ja muista työehdoista, mutta ei huonommista.
Työehtosopimus on määräaikainen sopimus, jonka kesto vaihtelee yleensä yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen. Työehtosopimuksen enimmäiskesto on lain mukaan neljä vuotta. - Tes-neuvottelut
Elintarvikealan työntekijöiden nykyiset SEL:n ja ETL:n väliset viisi työehtosopimusta ovat voimassa 31.1.2025 asti. SEL ja ETL ovat sopineet, että työehtosopimusneuvottelut eli tes-neuvottelut alkavat tiistaina 17.12.2024. - Tes-neuvottelijat
SEL:n liittohallitus on nimennyt tes-neuvotteluihin SEL:n neuvottelijoiksi työehtosopimusneuvottelukunnan. Tes-neuvottelukunnan jäseniä ovat SEL:n liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, liittosihteeri Lea Väänänen, sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa, palkkasihteeri Markus Forslund sekä luottamushenkilöt Juha-Pekka Hölkki (leipomoala), Janne Koivisto (liha-ala), Toni Rajavaara (meijeriala), Maarit Lähteenmäki (teollisuusala) ja Ville Sipilä (teollisuusala). - Tes-esitykset
Tällä kertaa ammattiosastoilta ei erikseen pyydetty esityksiä työehtosopimusten kehittämiseksi, vaan SEL järjesti keväällä jokaisella seitsemällä alueellaan TES 2025 -tilaisuuden, johon kutsuttiin alueen luottamushenkilöt. Tilaisuudessa valmistauduttiin tuleviin neuvotteluihin ja keskusteltiin työehtosopimusten kehittämisestä.
SEL:n ammattiosastoilla ja jokaisella jäsenellä on ympäri vuoden mahdollisuus tehdä aloitteita työehtosopimusten kehittämiseksi SEL:n verkkosivujen lomakkeella. Aloitteet huomioidaan SEL:n työehtosopimustoiminnassa. - Tes-tavoitteet
SEL:n liittovaltuusto päätti 15.11.2024 tes-neuvottelukunnan esityksen pohjalta SEL:n esityksistä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten parantamiseksi.
Yksi SEL:n tavoitteista on jo kerrottu julkisesti: SEL:n tavoitteena on, että kaikilla leipomoalan työntekijöillä on jatkossakin 100 %:n yötyölisä, vaikka Orpon hallitus kumoaisi leipomotyölain 1.3.2025 alkaen.
>> Miksi leipomotyölakia ei saa kumota? - Sopimukseton tila
Jos tes-neuvotteluissa ei päästä neuvottelutulokseen ja uusi työehtosopimus ei synny tammikuun aikana, alkaa sopimukseton tila 1.2.2025, kun työehtosopimukset eivät ole enää voimassa. Sopimuksettomassa tilassa ei ole työrauhavelvoitetta, mikä tarkoittaa, että osapuolet voivat vauhdittaa neuvotteluita työtaistelutoimilla.
Työehdot pysyvät kuitenkin käytännössä voimassa niin sanotun jälkivaikutuksen ansiosta. Työnantaja ei siis voi omin päin esimerkiksi laskea palkkaa tai pidentää työaikaa sopimuksettoman tilan aikana. Vanhan työehtosopimuksen määräykset ovat pääsääntöisesti voimassa siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on hyväksytty.
Jos neuvottelut katkeavat, SEL päättää, miten tilanteessa edetään ja mahdollisen työtaistelu-uhan ilmoittamisesta. Jos SEL joutuu käyttämään työtaistelutoimia, liitto vastaa toimien laillisuudesta. Liiton julistamaan työtaisteluun osallistumisesta ei voi tulla seuraamuksia yksittäiselle työntekijälle. Liitto aloittaa ja lopettaa työtaistelutoimet. SEL:n jäsenille maksetaan lakon ajalta lakkoavustusta.
Kun työtaistelu-uhasta on ilmoitettu, valtakunnansovittelija ryhtyy sovittelemaan riitaa. Sovitteluun on osallistuttava, mutta sovintoehdotusta ei ole pakko hyväksyä. - Neuvottelutulos
Kun tes-neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos, kutsutaan SEL:n liittovaltuusto koolle päättämään, hyväksytäänkö neuvottelutulos uudeksi työehtosopimukseksi. Jos molemmat tes-neuvotteluiden osapuolet hyväksyvät neuvottelutuloksen, uudet elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat syntyneet.
Jos neuvottelutulosta ei hyväksytä, neuvottelut ja mahdolliset työtaistelutoimet jatkuvat, kunnes sopimukseen päästään.
Seuraa tes-neuvotteluita osoitteessa www.selry.fi/tes.
Tunnetko nämä työtaistelusanat?
Työtaistelutoimi
Työtaistelutoimia ovat esimerkiksi ylityökielto, lakko, tukilakko ja poliittinen lakko. Työsulku on työnantajapuolen julistama työtaistelutoimi. Työtaisteluun osallistuminen ei oikeuta työnantajaa purkamaan tai irtisanomaan työntekijän työsuhdetta. Lakosta jätetään ilmoitus vastapuolelle ja valtakunnansovittelijalle vähintään kaksi viikkoa ennen työtaistelun alkamista.
Ylityö- ja vuoronvaihtokielto
Ylityökiellon aikana työntekijät tekevät vain säännöllistä työaikaa, joka on pääsääntöisesti kahdeksan tuntia päivässä. Ylityökiellon aikana ei tehdä lisätyötä tai ylityötä. Ylityökieltoon voidaan yhdistää vuoronvaihtokielto, jolloin työntekijät eivät suostu vaihtamaan työvuoroja, vaan he noudattavat työvuoroluetteloon merkittyjä työajan alkamis- ja päättymisaikoja.
Lakkoavustus
SEL maksaa lakossa oleville jäsenilleen lakkoavustusta, jos liitto julistaa lakon tai jos työnantaja julistaa työsulun. Lakkoavustuksen suuruudesta päättää SEL:n liittohallitus.
Lakkovahti
Lakkovahdit päivystävät lakossa olevien työpaikkojen porteilla, ilmoittavat työpaikalle tuleville lakosta ja tiedottavat lakon etenemisestä.
Lakkolainen
Lakkolainen on työntekijä, jonka työt ovat lakonalaisia töitä ja joka on mukana lakossa ilmaisemassa mielipiteensä. Lakko-oikeus on työelämän perusoikeus ja ihmisoikeus.
Rikkuri
Rikkuri eli lakonrikkoja on henkilö, joka tekee lakonalaista työtä tai ei noudata liiton päätöksiä työtaistelutoimista. Liiton myöntämällä työluvalla lakonalaista työtä tekevä henkilö ei ole rikkuri. Työlupa on poikkeuslupa, jota työnantaja voi hakea liitolta lakonalaisen työn teettämiseen.
Hätätyö ja suojelutyö
Hätätyö voi tulla lakkotilanteessa kyseeseen vain hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa ennalta-arvattavat tilanteet ajoittuvat epätavallisella tavalla yhtäaikaisesti, esimerkiksi jos lakko, sairausloma-aalto, suojelutyöstä kieltäytyminen ja muu vastaava ajoittuvat yhtäaikaisesti.
Lakkotilanteessa henkeä uhkaavat työt hoidetaan ensisijaisesti suojelutyönä, josta työnantaja neuvottelee työntekijäpuolen kanssa. Jos työnantaja päätyy teettämään hätätyötä, siitä pitää tehdä ilmoitus Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle.