Alue- ja kuntavaalit käydään 13.4.2025. Selvitimme, miksi sinunkin kannattaa olla kiinnostunut alue- ja kuntavaaleista.
Suomessa aktiivisimmin äänestetään presidentinvaaleissa, vaikka juuri kunnissa ja hyvinvointialueilla päätetään jokaiseen arkeen vaikuttavista peruspalveluista. Kun edellisissä presidentinvaaleissa äänestysprosentti ylitti 70 prosenttia, alue- ja kuntavaaleissa jäätiin kauas siitä.
Historian ensimmäiset aluevaalit järjestettiin tammikuussa 2022. Vain 47,5 prosenttia äänioikeutetuista käytti ääntänsä näissä vaaleissa. Vuoden 2021 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55,1, mikä oli matalin vuoden 1945 kunnallisvaalien jälkeen. Aluevaaleissa äänestysprosentti oli kaikilla hyvinvointialueilla matalampi kuin edellisvuoden kuntavaaleissa.
Vaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousee se, joka saa eniten ääniä. Edellisissä alue- ja kuntavaaleissa vain noin joka toinen käytti äänioikeuttaan. Alue- ja kuntavaaleissa Suomen suurin puolue on siis ”nukkuvien puolue” eli he, jotka eivät syystä tai toisesta äänestä.
Äänestämällä sinä päätät
Ihmisten äänestyskäyttäytyminen on murroksessa. Tutkimusten mukaan vaikuttaminen kiinnostaa nuoria, mutta politiikkaa ja sitä kautta äänestämistä vaaleissa ei nähdä tehokkaana keinona vaikuttaa. Tämä näkyy alhaisina äänestysprosentteina nuorten keskuudessa. Nuorten tapaan moni maahanmuuttajataustainen jättää äänestämättä. Naiset äänestävät miehiä aktiivisemmin.
Yhä useampi äänestää ennakkoon ja alueelliset erot äänestysaktiivisuudessa ovat suuria. Korona-aikana käydyissä kuntavaaleissa ennakkoon äänesti 60 prosenttia, mutta myös aluevaaleissa 55,8 prosenttia äänesti ennakkoon.
Vaalipiireistä korkein äänestysaktiivisuus oli Helsingissä (61,7 %) ja matalin Savo-Karjalassa (50,2 %). Kunnista korkein äänestysprosentti oli Utsjoella (81,6 %) ja matalin Pieksämäellä (46,5 %). Aluevaaleissa aktiivisimmin äänestettiin Pohjanmaan hyvinvointialueella (53,9 %) ja matalimmaksi äänestysprosentti jäi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (39,3 %).
Vaikka voi tuntua siltä, että yhdellä äänellä ei ole merkitystä, monet vaalit ovat ratkenneet juuri sillä yhdellä äänellä. Isommassa mittakaavassa on kyse siitä, kuka valtaa käyttää puolestasi, jos sinä et itse sitä käytä.
Tilastollisesti aktiivisimmin äänestävät iäkkäät ja korkeasti koulutetut. Keskimääräinen kunnanvaltuutettu on noin 50-vuotias mies, aluevaltuutettu puolestaan noin 51-vuotias nainen. Kuntavaaleissa alle 30-vuotiaiden valtuutettujen määrä väheni entisestään. Väestön ikääntymisen seurauksena ikääntyneiden osuus valtuutetuissa on kasvussa.
Kun seuraavan kerran mietit, äänestätkö, kannattaa verrata itseään muun muassa näihin keskiarvoihin ja siihen, oletko tyytyväinen oman asuinalueesi palveluihin. Jos et samaistu keskivertopäättäjään tai koet, että asiat voisivat olla paremmin, kannattaa lähteä itse ehdolle tai ainakin äänestää vaaleissa.
Mistä hyvinvointialueet ja kunnat päättävät?
Hyvinvointialue
• Suomessa on 21 hyvinvointialuetta
• Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi
• Tehtävät siirtyivät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023
• Poikkeuksena Helsingin kaupunki, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta alueellaan, ja HUS-yhtymä, joka vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla
Kunta
• Suomessa on 309 kuntaa
• Koulutus ja varhaiskasvatus
• Kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalvelut
• Maankäyttö ja kaavoitus
• Vesi- ja jätehuolto, katujen rakentaminen ja ylläpito
• Rakennusvalvonta
• Liikenne ja joukkoliikenne
• Ympäristöpalvelut
• Turvallisuus ja varautuminen
• Elinkeinopolitiikka, kotouttaminen
• Työllisyyspalvelut 1.1.2025 alkaen
• Vaalien järjestäminen ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksien edistäminen
Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyö
• Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteisiä tehtäviä ovat esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, alueen elinvoiman rakentaminen sekä vastuu alueen taloudellisesta kestävyydestä.
• Yhteistyötarpeita löytyy myös toimitila-asioissa.
• Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyötä koskevista neuvotteluista säädetään laissa.
Olavi Kandolin
Käynnissäpitäjä
Työpaikka: Atria, Nurmo
Kotikunta: Kurikka
Puolue: Suomen Keskusta
Miksi ja milloin olet lähtenyt mukaan politiikkaan?
– Vuonna 2012 minut valittiin tarkastuslautakuntaan, vaikka en vielä tuolloin ollut edes ehdolla vaaleissa. Olin ensimmäistä kertaa ehdolla vuoden 2017 kuntavaaleissa, joissa tulinkin valituksi kaupunginvaltuustoon. Lähdin mukaan politiikkaan, koska minulla oli halu vaikuttaa oman kunnan palveluihin ja ennen kaikkea kehittää niitä entistä paremmiksi.
Missä luottamustehtävissä toimit hyvinvointialueella ja kunnassa?
– Tällä hetkellä toimin Kurikan kaupunginhallituksen puheenjohtajana, maakuntavaltuuston jäsenenä, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettuna ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajana sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenenä ja poliisiasiain neuvottelukunnan jäsenenä.
Miksi aluevaalit ovat tärkeät?
– Syyt eivät ole muuttuneet mihinkään sitten viime vaalien. Hyvinvointialueen valtuusto päättää oman seutusi sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastuspalveluista. Käytännössä siis elintärkeistä palveluista, joita jokainen meistä jossakin vaiheessa elämäänsä tarvitsee. Vaikka säästöpaineet ovat kovat, on pidettävä huoli myös lähipalveluista. Valtuutetuiksi tarvitaan ihmisiä, jotka katsovat kokonaisuutta ihmisen, ei vain talouden näkökulmasta.
Mitä ensimmäinen kausi aluevaltuustossa on opettanut?
– Vaikka asiat ovat vaikeita ja lainsäädännön asettamat paineet etenkin talouden tasapainottamisen osalta kovat, olemme myös päässeet yhdessä vaikuttamaan ja muuttamaan pohjaesityksiä. Toimintakulttuuria on kehitettävä siten, että luottamushenkilöt otetaan vahvemmin mukaan valmisteluvaiheeseen. Myös alueen asukkaiden osallistaminen ja päätöksenteon avoimuuden lisääminen ovat asioita, joihin tulee panostaa.
Miten kuntien ja hyvinvointialueen välinen yhteistyö toimii?
– Todellista vuoropuhelua ei ole ensimmäisen kauden aikana onnistuttu luomaan. Tämä on asia, johon ensi kaudella on panostettava. Kunnan puolella olemme muun muassa pohtineet, voisivatko pienet kunnat, joilla olisi mahdollisuus maksaa oman kunnan lääkärin palkka, tehdä niin siinä tilanteessa, että hyvinvointialue ei sitä kyseisessä kunnassa tarjoaisi.
Miksi kannattaa äänestää?
– Äänestäminen on kansalaisoikeus, jota ei arvosteta riittävästi. Erityisesti tässä maailmanajassa on valtavan hienoa, että meillä edelleen vallitsee demokratia, jossa aidosti eniten ääniä saaneet valitaan. Kaikkialla tätä mahdollisuutta ei ole. Jos et äänestä, joku muu päättää puolestasi.
Miksi kannattaa lähteä ehdolle?
– Jos yhteisten asioiden hoitaminen kiinnostaa, ehdolle kannattaa lähteä. Jo ehdokkuus itsessään opettaa paljon, mutta etenkin valituksi tullessaan pääsee työskentelemään mielenkiintoisten, joskin usein myös vaativien tehtävien ja asioiden parissa.
Mitä vinkkejä antaisit ehdokkuudesta kiinnostuneille ja uusille ehdokkaille?
– Pitää olla valmis perehtymään asioihin. Koskaan ei ole kyse vain yhdestä kokouksesta, vaan yhtä kokousta voi edeltää monia kokouksia. On haettava tietoa ja käytävä keskusteluja niin omien joukossa kuin muiden puolueiden edustajien kanssakin. Ehdolle lähteäkseen ei tarvitse olla minkään tietyn alan ammattilainen, vaan päätöksentekijöiksi tarvitaan ihmisiä moninaisista taustoista.
Mitä muuta haluaisit vielä sanoa?
– Lopuksi haluaisin myös muistuttaa kaikkia siitä, että luottamushenkilöllä on oikeus saada vapaata työstään kunnallisen tai alueellisen luottamustehtävän hoitoon.
Päivi Fonselius
Kondiittori
Työpaikka: Leipomo- ja kondiittoriliike Pekka Heikkinen & kumpp., Kajaani
Kotikunta: Kajaani
Puolue: Vasemmistoliitto
Miksi ja milloin olet lähtenyt mukaan politiikkaan?
– Lähdin mukaan politiikkaan vuonna 2017, jolloin olin ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Tulin silloin valituksi Kajaanin kaupunginvaltuuston varavaltuutetuksi. Lähdin ehdokkaaksi, koska halusin, ja haluan edelleen Kajaanin peruspalveluiden toimivan ja olevan laadukkaita.
Missä luottamustehtävissä toimit kunnassa?
– Olen Kajaanin kaupunginvaltuuston varavaltuutettu. Vuonna 2019 hyppäsin kesken kauden kaupunginhallitukseen, jossa sain jatkaa jäsenenä myös edellisten kuntavaalien jälkeen.
Miksi kuntavaalit ovat tärkeät?
– Lyhyesti ja ytimekkäästi: vuoden 2025 kuntavaalit ovat erittäin tärkeät koko hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta. Ennaltaehkäiseviin palveluihin on panostettava kaikissa ikäryhmissä. Se edellyttää kunnan ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä. Tarvitsemme päättäjiä, jotka ymmärtävät ennaltaehkäisyn merkityksen.
Mitä kuntapolitiikassa toimiminen on opettanut?
– Kuntapolitiikassa toimiminen on opettanut kärsivällisyyttä sekä auttanut hahmottamaan kunnan toiminnan isoa kuvaa. Ennen kaikkea se on opettanut, että kukaan ei ohjaa yksin venettä kunnassakaan, vaan yhteistyötä tarvitaan yli puoluerajojen.
Keskusteluyhteys ja asioiden ottaminen asioina helpottaa päätöksentekoa, ja keskustelemalla voi myös vaikuttaa muiden mielipiteisiin. Asiat eivät tapahdu silmänkäänteessä, vaan kaikkien päätösten toimeenpanon takana on usein pitkäkin valmistelu. Se on tärkeää, jotta päätökset tehdään lakien ja muiden säädösten mukaisesti.
Millaisiin asioihin olet päässyt kunnassa vaikuttamaan?
– Olen päässyt vaikuttamaan moniin asioihin, mutta yhtenä keskeisimpänä pidän kaupunkistrategiaa, joka ohjaa kaupungin päätöksentekoa, ja johon voi nojata päätöksenteon kynnyksellä. Tämä asiakirja on laadittu yhteistyössä kaikkien puolueiden kesken. Toisena asiana nostaisin tuulivoimaohjelman, jossa sovittiin raamit tuulivoimarakentamiseen Kajaanissa.
Miksi kannattaa äänestää?
– Mielestäni äänestäminen on jokaisen kansalaisvelvollisuus. Kannustan kaikkia äänestämään tulevissa kunta- ja aluevaaleissa, jotta muut eivät päätä puolestasi.
Miksi kannattaa lähteä ehdolle?
– Ehdolle kannattaa lähteä, jos politiikka eli yhteisten asioiden hoitaminen kiinnostaa. Aiempaa kokemusta ei tarvita, vaan kiinnostus vie jo pitkälle.
Mitä muuta haluaisit vielä sanoa?
– Haluaisin kannustaa jokaista vetoamaan myös omiin läheisiin, jotta hekin äänestäisivät alue- ja kuntavaaleissa keväällä.
Sinustako ehdokas alue- ja kuntavaaleihin?
Samalla tavalla kuin eduskuntaan valittujen kansanedustajien tulisi edustaa pienoiskoossa koko Suomen kansaa, alue- ja kunnanvaltuustojen tulisi edustaa oman alueensa asukkaita mahdollisimman laajasti. Se tarkoittaa sitä, että vaaleihin tarvitaan ehdolle ihmisiä monenlaisista taustoista: eri-ikäisiä ihmisiä, joilla on erilaista osaamista ja koulutusta.
Usein ihmiset empivät ehdolle lähtemistä, koska he kokevat, että heillä ei ole riittävästi osaamista. Jokaisella on kuitenkin kokemusta oman lähiympäristön koulujen, päiväkotien, kirjastojen, julkisen liikenteen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnasta tai vaikkapa katujen aurauksesta talvisin. Nämä kaikki ovat asioita, joista paikallistasolla päätetään.
Politiikassa on kyse yhteisten asioiden hoitamisesta. Tärkeintä ehdokkaalle on halu vaikuttaa, tarkastella asioita eri näkökulmista ja se, että kykenee yhteistyöhön muiden kanssa. Demokraattisessa päätöksenteossa enemmistö ratkaisee, joten yksin politiikassa ei pärjää.
Kokoustekniikan ja päätöksenteon prosessien tuntemisesta on apua, mutta kaikkeen saa koulutusta, mikäli tulee vaaleissa valituksi. Ei siis kannata pelätä, vaikka ei olisi aiempaa kokemusta. Jos haluat vaikuttaa oman kotiseutusi asioihin, lähde rohkeasti ehdolle itsellesi ja muille tärkeiden asioiden edistämiseksi.
Teksti: Taru Salovaara
Alue- ja kuntavaalit
• Alue- ja kuntavaalit järjestetään ensimmäistä kertaa samanaikaisesti 13.4.2025.
• Ehdokas voi olla ehdolla molemmissa vaaleissa tai vain aluevaaleissa tai kuntavaaleissa.
• Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin ja kuntavaaleissa valtuutetut kuntien valtuustoihin.
Milloin saa äänestää?
• Vaalipäivä on sunnuntaina 13.4.2025
• Ennakkoäänestys Suomessa on 2.–8.4.2025
• Ennakkoäänestys ulkomailla on 2.–5.4.2025
Kuka saa äänestää?
• Äänioikeutettuja ovat viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävät Suomen ja muiden EU-maiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset.
• Lisäksi äänioikeutettuja ovat muut Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta asuneet 18 vuotta täyttäneet ulkomaalaiset.
• Aluevaaleja ei toimiteta Helsingissä tai Ahvenanmaan maakunnassa.
• Kuntavaaleja ei toimiteta Ahvenanmaan maakunnassa samaan aikaan kuin muualla Suomessa, vaan seuraavan kerran syksyllä 2027.
Lue lisää: www.vaalit.fi
>> Tutustu alue- ja kuntavaalien SAK:laisiin ehdokkaisiin
>> Alue- ja kuntavaaleissa ehdolla olevat SEL:n jäsenet
>> Oletko ehdolla alue- tai kuntavaaleissa? Ilmoita tietosi liittoon!