Orpon hallituksen tekemät yhteistoimintalain muutokset tulivat voimaan 1.7.2025. Mikä muuttui?

Yhteistoiminnan säännöllinen muoto on työnantajan ja henkilöstön välillä työpaikalla käytävä jatkuva vuoropuhelu. Muutostilanteissa, esimerkiksi kun työnantaja haluaa vähentää työvoimaa, työnantajan tulee käydä henkilöstön kanssa erikseen muutosneuvottelut, joita aiemmin kutsuttiin yhteistoimintaneuvotteluiksi eli yt-neuvotteluiksi.

Yhteistoimintalaissa säädetään sekä vuoropuhelusta että muutosneuvotteluista. Lisäksi yhteistoimintalakiin sisältyvät säännökset hallintoedustuksesta eli henkilöstön oikeudesta valita edustajansa työnantajan hallintoelimiin.

Orpon hallitus heikensi työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia turvaavaa yhteistoimintalakia ammattiyhdistysliikkeen vastustuksesta huolimatta. Listamme yhteistoimintalain isoimmat muutokset.

Mikä yhteistoimintalaissa muuttui 1.7.2025 alkaen?

1. Yhteistoimintalain piirissä olevat yritykset

Yhteistoimintalakia on sovellettu 1.7.2025 alkaen yrityksiin, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. Vuokratyöntekijöitä ei lasketa mukaan käyttäjäyrityksen henkilöstömäärään.

Aiemmin yhteistoimintalakia sovellettiin säännöllisesti vähintään 20 työntekijää työllistäviin yrityksiin eli hallitus pudotti merkittävän määrän yrityksiä yhteistoimintalain ulkopuolelle. Kaikki yhteistoimintalain velvoitteet eivät kuitenkaan poistuneet 20–49 työntekijää työllistäviltä yrityksiltä.

Yhteistoimintalakia ei sovelleta yrityksiin, joissa työskentelee säännöllisesti alle 20 työntekijää.

2. Muutosneuvotteluiden kesto

Työpaikalla on aloitettava muutosneuvottelut, jos työnantaja harkitsee toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen, osa-aikaistamiseen tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuoliseen muuttamiseen taloudellisella tai tuotannollisella perusteella.

Muutosneuvotteluiden vähimmäiskesto on ollut 1.7.2025 alkaen kolme viikkoa tai seitsemän päivää. Muutosneuvotteluiden osapuolet voivat sopia lain vähimmäiskestoa pidemmistä neuvotteluajoista.

Aiemmin muutosneuvotteluiden vähimmäiskesto oli kuusi viikkoa tai 14 päivää eli hallitus puolitti neuvotteluajat.

Muutosneuvotteluiden sisältövaatimukset eivät muuttuneet, mikä tarkoittaa, että neuvotteluissa on käytävä läpi puolet aiempaa lyhyemmässä ajassa samat asiat kuin aikaisemminkin.

3. Vähintään 50 työntekijää työllistävät yritykset

Vähintään 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin yhteistoimintalakia sovelletaan jatkossakin pääosin kuten aiemminkin, mutta muutosneuvotteluiden vähimmäiskestot puolittuivat myös vähintään 50 työntekijää työllistävissä yrityksissä.

4. 20–49 työntekijää työllistävät yritykset

Yritysten, jotka työllistävät 20–49 työntekijää, on käytävä muutosneuvottelut silloin, kun työnantaja harkitsee 90 päivän ajanjakson aikana vähintään 20 työntekijän irtisanomista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista taloudellisella tai tuotannollisella perusteella tai lomauttamista työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella (yli 90 päivän lomautukset).

Muutosneuvotteluita ei tarvitse käydä, jos arvioitu muutos koskee alle 20 työntekijää 90 päivän ajanjakson aikana. Muutosneuvotteluita ei myöskään tarvitse käydä, jos työnantaja lomauttaa työntekijöitä arviolta enintään 90 päivän ajaksi.

5. 30 päivän vähimmäiskesto

Yhteistoimintalakiin lisättiin 1.7.2025 alkaen työvoimapalveluiden selvittämiselle varattava 30 päivän aika, jos muutosneuvottelut käydään siksi, että työnantaja harkitsee vähintään 10 työntekijän irtisanomista tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

Irtisanottujen työntekijöiden työsopimukset eivät saa päättyä ennen kuin neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle on kulunut 30 päivää.

6. Vuoropuhelu henkilöstön kanssa

Yhteistoimintalain mukainen työnantajan velvollisuus järjestää vuoropuhelu henkilöstön kanssa vähintään neljä kertaa vuodessa on koskenut 1.7.2025 alkaen vain säännöllisesti vähintään 50 työntekijää työllistäviä yrityksiä. Yrityksissä, jotka työllistävät säännöllisesti 20–49 työntekijää, voidaan itse päättää, kuinka usein ja millä tavoin vuoropuhelua käydään.

>> Yhteistoimintalaki

>> Yhteistoiminta-asiamies

Kuva: Lauri Rotko