Jos on aihetta epäillä työuupumusta tai sen riskiä, asia on syytä selvittää. Yksi työkalu siihen on työuupumuksen liikennevalomalli.
Suomalaisten työhyvinvointi on jo pitkään ollut heikkenemään päin. Yhä useampi kärsii työuupumuksesta. Ongelmiin puuttumiseksi on tärkeää, että työntekijät ja työnantaja tietävät, altistavatko työpaikan olosuhteet työuupumukselle.
Asian selvittelyyn on kehitetty erilaisia työkaluja työpaikkojen käyttöön. Yksi niistä on Työterveyslaitoksen työuupumuksen liikennevalot, joka on osa Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakkia.
– Malli tuottaa tiedon työuupumuksen yleisyydestä työpaikalla ja antaa samalla vinkkejä, mihin toimenpiteisiin kannattaisi ryhtyä, kertoo asiakkuuspäällikkö Mika Nyberg Työterveyslaitokselta.
Työkalu on rakennettu tutkimustiedon pohjalta. Työntekijät vastaavat 12-kohtaiseen kyselyyn, jossa selvitetään työuupumuksen oireita, kuten kroonista väsymystä, henkistä etääntymistä työstä sekä kognitiivisten toimintojen ja tunteiden hallinnan häiriöitä. Kyselyyn vastaaminen vie vain viitisen minuuttia.
– Koko työpaikka ja kukin työntekijä saavat kyselystä palautteen ja toimintaohjeita. Nykytilanteen arvioinnin lisäksi toimintasuunnitelma on tärkeä, Nyberg korostaa.
Työntekijöiden vastaukset käsitellään automatisoidusti ja anonyymisti. Yksittäisiä vastaajia ei voi tunnistaa työpaikka- tai ryhmäkohtaisesta raportista.
Uupumista on ehkäistävä ennalta
Tulosten luokittelussa vihreä valo tarkoittaa, että työntekijät voivat hyvin tai ainakaan työuupumusoireita ei ole. Ajoittainen stressi, kyllästyminen tai vähäinen työn imu ovat silti mahdollisia. Keltainen valo merkitsee kohonnutta työuupumuksen riskiä. Silloin on aika tunnistaa ongelma ja ryhtyä toimiin hyvinvoinnin palauttamiseksi. Punainen valo merkitsee todennäköistä työuupumusta. Tällöin työuupumusoireet haittaavat jo arjessa selviytymistä ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan pikaisia toimia.
Tärkeintä on Nybergin mukaan työuupumuksen ehkäiseminen ennakolta ja työhyvinvoinnin parantaminen. Kun työuupumusta esiintyy, tilanne on jo vakava. Mitä pahemmaksi se kehittyy, sitä enemmän tarvitaan korjaavia toimia.
Olennaista on selvittää juurisyyt työuupumuksen tai sen uhan taustalla. Esimerkiksi pelkästään kiire ei riitä selitykseksi.
– Sitä voi verrata kuumeeseen – se on vain oire jostakin. Meidän pitäisi tunnistaa, miksi meillä on kiire, Mika Nyberg vertaa.
Syyt liittyvät yleensä työoloihin ja töiden organisointiin, joita on mahdollista kehittää paremmiksi.
Selvittelyä tehtävä yhteistyössä
Työuupumuksen liikennevalomallin voi tilata maksuttomasti työpaikalle käyttöön Työterveyslaitokselta. Yleensä tilaajana on työnantaja. Myös henkilöstön edustajat voivat sen tilata, mutta asiasta tulee ilmoittaa työnantajalle.
– Toivoisin, että se tehtäisiin työnantajan kanssa yhteistyössä. Asiaa voidaan käsitellä esimerkiksi työsuojeluorganisaatiossa, Mika Nyberg neuvoo.
Isoilla työpaikoilla voidaan tilata erikseen kunkin yksikön tulokset, jotta saadaan tieto työuupumuksen yleisyydestä yksikkökohtaisesti. Tämä edellyttää riittävän isoja vastaajamääriä – vähintään kymmenen kullakin osastolla –, jotta vastaajien tietosuoja säilyy.
Kysely voidaan toteuttaa säännöllisesti, esimerkiksi kahdesti vuodessa, jotta tilanteen kehittymistä voidaan seurata. Tämä voi olla hyödyllistä erityisesti työpaikalla tapahtuvien muutosten yhteydessä tai jos on tehty työhyvinvointia parantavia toimia ja halutaan seurata niiden vaikutusta.
Teksti: Elias Krohn
>> Tutustu: www.mielenterveydentyokalupakki.fi
Yhä useampi uupuu työssä
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan työuupumus on lisääntynyt. Vuonna 2019 todennäköisesti työuupuneita oli kuusi prosenttia vastaajista ja vuonna 2024 kymmenen prosenttia. Joka neljännellä on joko kohonnut työuupumuksen riski tai todennäköinen työuupumus.
Nuorten aikuisten keskuudessa todennäköisestä työuupumuksesta kärsivien määrä on kaksinkertaistunut verrattuna koronapandemiaa edeltävään aikaan. Vuonna 2019 siitä kärsi kuusi prosenttia alle 36-vuotiaista, ja vuonna 2024 jo 13 prosenttia.
Esihenkilö- ja johtotehtävissä toimivilla todennäköisestä työuupumuksesta kärsivien määrä on jopa kolminkertaistunut. Silti sitä esiintyy esihenkilöillä hieman vähemmän kuin muilla työntekijöillä.
Työssä kuormittumista ja uupumista on pahentanut erityisesti lisääntynyt epävarmuus oman työn tulevaisuudesta. Myös byrokratiaan liittyvät vaatimukset ovat nousseet merkittäväksi kuormitustekijäksi.
Työuupumus on inhimillisesti traagista, mutta se aiheuttaa myös työnantajalle hankaluuksia ja mittavia taloudellisia menetyksiä. Työssä uupuneet ovat vaarassa joutua pitkillekin sairauslomille ja pahimmillaan menettää työkykynsä kokonaan.
Tunnista oireet
Työuupumus koostuu neljästä ydinoireesta:
1. Krooninen väsymys
Psyykkiset ja fyysiset voimasi ehtyvät. Työhön on vaikea ryhtyä. Pienetkin ponnistelut väsyttävät. Et pysty palautumaan riittävästi työpäivän jälkeen.
2. Kognitiivisten toimintojen häiriöt
Ajattelussa, muistissa ja tarkkaavaisuudessasi on häiriöitä ja heikentymistä. Unohtelet asioita ja olet hajamielinen. Sinulla on vaikeuksia oppia uutta ja keskittyä asioihin.
3. Kyynistyneisyys
Etäännyt henkisesti työstä. Olet välinpitämätön työtäsi kohtaan. Saatat vältellä työkavereita ja asiakkaita. Työ ei innosta vaan tuntuu vastenmieliseltä.
4. Tunteiden hallinnan häiriöt
Koet voimakkaita tunnereaktioita, kuten vihaisuutta, surua tai turhautumista, jopa ilman selvää syytä. Et kykene aina hallitsemaan tunteitasi työssä.
Oireet eivät yksittäisinä ole vakavia, mutta jos kaikkia näitä esiintyy jatkuvasti, kyse on todennäköisesti uupumuksesta.
Varsinaisten työuupumusoireiden rinnalla tai niiden seurauksena voi esiintyä erilaisia psykosomaattisia oireita, unettomuutta ja masennusoireita.
Jos epäilet työuupumusta, hakeudu työterveyshuoltoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.